UPM-Biofore-Magazine-2-2017-FI

UPM:N SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017

Tuotteita tulevaisuuden kuluttajille

Olemme toimialajohtaja Dow Jonesin globaalissa kestävän kehityksen indeksissä. Tuotamme arvoa vastuullisesti

Arvostamme menestystämme globaaleissa vastuullisuus­ indekseissä, mutta meille on sitäkin tärkeämpää nähdä positiivinen vaikutuksemme ympäröivään yhteiskuntaan. Vastuullisuus edellyttää arvoja, sitoutumista ja ennen kaikkea tekoja. Raakaainehankinnasta tuotteen elinkaaren loppuun ja siitä edelleen uudeksi tuotteeksi. Ei kompromisseja, ei myönnytyksiä. Luo kanssamme arvoa biotalouden lukemattomista mahdollisuuksista. UPM – the Biofore Company. www.upm.fi

Global Compact LEAD

Tiesitkö, että UPM jättää vuosittain noin 350 patentti­ hakemusta eri puolilla maailmaa? Ja että Suomessa yhtiölle myönnettiin viime vuonna enemmän patentteja kuin yhdellekään toiselle suomalaisyritykselle, yli 50 kappaletta? Tässä Biofore-lehdessä pureudumme monenmuun mielenkiintoisen aiheen lisäksi useisiin uusia liike­ toimintamahdollisuuksia avaaviin innovaatioihin, joita Biofore-strategiamme on synnyttänyt. Hyviä esimerkkejä löytyy niin kehittämistämme tuotteista kuin uusista teknologioista. Puupohjaiset biopolttoaineet ja -kemikaalit. Biokomposiitit. Uusi ligniinipohjainen liimateknologia vanerin valmistuksessa. Kemianteollisuuden innovaatio­ palkinnon voittanut selluloosapohjainen hydrogeeli solukasvatukseen. Ja lista jatkuu. Teknologiajohtaja Jyrki Ovaskan sanoin, ”Uuden tuotteen kehittäminen on kuin tutkimusmatka. Pitkällä matkalla avautuu uusia reittejä, kuinka materiaaleja voidaan kehittää eri käyttötarkoituksiin...” Tutkimusmatkojemme perimmäinen tavoite kiteytyy UPM:n uudelleenmääritellynmission sanoissa: ”Luomme arvoa tarttumalla biotalouden tarjoamiin rajattomiinmahdollisuuksiin.” Niihinmahdollisuuksiin tartumme innolla joka päivä. Biofore luo arvoa ja hyvinvointia

BIOFORE ON UPM:N GLOBAALI SIDOSRYHMÄLEHTI

TILAA PRINTTIVERSIO order@upm.com

TILAA LEHDISTÖTIEDOTTEEMME www.upm.fi/media

Biometsäteollisuuden edelläkävijänä rakennamme kestävää, inno­ vaatiovetoista ja kiinnostavaa tulevaisuutta kuudella liiketoiminta- UPM – The Biofore Company UPM Specialty Papers, UPM Paper ENA ja UPM Plywood. UPM tarjoaa kestäviä ja turvallisia ratkaisuja kasvavaan maailmanlaajuiseen kulutukseen. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka- aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Yhtiössämme työskentelee noin 19 300 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac,

TWITTER @UPM News, www.twitter.com/ UPM News

LINKEDIN www.linkedin.com/ company/ UPM-Kymmene

YOUTUBE www.youtube.com/ upmdotcom

Elisa Nilsson UPM:n viestintä- ja brändijohtaja

FACEBOOK www.facebook.com/ UPMGlobal

2/2017  | 03

S I S Ä L LY S

20

Joroisten taimitarhan nuorissa taimissa piilee Suomen metsien paras perimä.

03 PÄÄKIRJOITUS

06 SISÄLLYS

08 AJASSA

16 Ympäristöä säästävät sellupohjaiset tuotteet

10 AASIALAINEN KULUTTAJA PAALUPAIKALLA

auttavat taistelussa tauteja vastaan.

Globaalienmarkkinoiden painopiste on siirtynyt Aasian kasvaviin kaupunkeihin. Digitaalisten palveluiden ja uusiutuvien biomateriaalien kysyntä kasvaa voimakkaasti.

16 MUKANA TAISTELUSSA TAUTEJA VASTAAN

Ympäristöä säästävät sellupohjaiset materiaalit auttavat terveydenhuolto­ alan toimijoita torjumaan infektioita

ja superbakteereita ja samalla järkeistämään kustannuksia.

19 ETIKETTEJÄ TARVITAAN TERVEYDENHUOLLOSSA Terveydenhuoltoala on selvä

44

Kun Frank Tang ja Janet Zhang hankkivat lapselleen kalusteita, tuoteturvallisuus ja käytännöllinen design ratkaisevat.

kasvualue UPMRaflatacin etiketeille. Niiden kysyntää edistävät uudet pakkaussäännökset, joilla pyritään torjumaan väärennettyjä lääkkeitä.

20 TERVEEN METSÄN KEHTO

Metsien perimä uinuu siemenissä ja taimissa. Taimitarhalla niistä pidetään yhtä tarkkaa huolta kuin omista lapsista. Hyvä taimi on terveenmetsän perusta. 25 YHTEISTYÖ ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ HUIPPUTIETEELLE UPMBiomedicals kehittää yhteistyössä biolääketieteen alan toimijoiden kanssa innovaatioita, joista hyötyvät niin ihmiset, yritykset kuin koko yhteiskunta.

Helsingin seudulla liikennöivät bussit käyttävät vain uusiutuvia polttoaineita 2020 mennessä, mikä parantaa ilmanlaatua merkittävästi.

46

04 | BIOFORE

10

Millaisia tuotteita maailma tarvitsee vuonna 2030, ja miten biotalous vastaa kasvavan kysynnän haasteisiin?

28 LAADUKAS ETIKETTI

46 PUHTAAMPI TIELIIKENNE

HOUKUTTAA OLUEN OSTAJAA Olutharrastajat arvostavat oluessa paitsi makua myös pakkausta ja edukseen erottuvaa etikettiä.

UUSIUTUVILLA POLTTOAINEILLA Liikenteen aiheuttamia päästöjä on vähennettävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. UPMBioVerno -biopolttoaine on askel oikeaan suuntaan.

PÄÄTOIMITTAJA Elisa Nilsson

31 KIRJOIHIN UPPOUTUJAT

TOIMITUSTIIMI Heli Aalto, Markku Herrala, Sari Hörkkö, Kristiina Jaaranen, Klaus Kohler, Monica Krabbe, Anneli Kunnas, Pauliina Leppänen, Marjut Meronen, Marika Nygård, Saara Pakarinen, Sini Paloheimo, Maarit Relander-Koivisto, Mari Ruissalo, Annika Saari, Hisense Sun, Reetta Södervik, Ari Voutilainen, Jessie Yao.

Saksassa kirjakaupat eivät vain myy kirjoja vaanmyös esittelevät asiakkaille kiinnostavia uutuuksia.

50 KILPAILUETUA MARKKINA- KETTERÄSTÄ SÄHKÖN KULUTUKSESTA

UPMEnergy tarjoaa aivan uuden- laista palvelua myymällä sähkön oston asiantuntijaosaamistaan suurille teollisille sähkön käyttäjille.

34 KAIKKI PITÄVÄT PUUSTA

Puu on arvostettumateriaali, joka tuoksuu ja tuntuu hyvältä. Sillä on myös positiivisia terveysvaikutuksia.

DESIGN Valve

52 KAIKEN SE KESTÄÄ

38 VAHVA PATENTTISALKKU TURVAA HUOMISEN ARVONLUONNIN UPM:n innovaatioita suojaa vahva patenttisalkku, joka lisää kilpailukykyä ja antaa hyvän pohjan myös tulevalle arvonluonnille. 42 VANERILIIMAN UUSI AIKAKAUSI UPMPlywoodinWISA BioBond -liimausteknologia onmerkittävin innovaatio vanerin liimauksessa viiteen vuosikymmeneen. Öljy­ pohjaista fenolia voidaan nyt korvata ympäristöä säästävällä ligniinillä.

UPMProfi -terassi sopii täydellisesti lapsiperheille. Se on kestävä ja helppohoitoinen, tuntuu kotoisalta ja miellyttää silmää.

PAINOPAIKKA Erweko Oy

KANSI UPM Finesse Silk 200 g/m² SISÄSIVUT UPM Finesse Silk 130 g/m²

54 KESTÄVÄÄ VIININVILJELYÄ ETELÄ-AFRIKASSA

UPM-KYMMENE OYJ PL 380 00101 Helsinki Puh. 0204 15 111 www.upm.fi www.upmbiofore.fi

Cape Floral Kingdomissa tuotetuille huippuviineille yhteistä ovat kestävät toimintatavat, jotka koskevat niin maaperän hoitoa kuin viinipullojen etikettejä.

58 VASTUULLINEN KUITU KILPAILUVALTTINA

44 POHJOISMAINEN PUU

Kestävyys ja pohjoismainen alkuperä ovat UPM:n kopiopaperibrändien tärkeitä kilpailuetuja Kiinassa.

KIINALAISPERHEIDEN SUOSIOSSA Pohjoismaisesta puusta valmistetut käytännölliset lastenkalusteet ovat kiinalaisperheiden uusia suosikkituotteita.

2/2017  | 05

Luomme arvoa tarttumalla biotalouden tarjoamiin rajattomiin mahdollisuuksiin. Toiminta-ajatus

06 | BIOFORE

Olemme biometsäteollisuuden edelläkävijä ja rakennamme kestävää, innovaatiovetoista ja kiinnostavaa tulevaisuutta.

Henkilöstömme osaaminen, terve arvopohja ja halu pyrkiä parempaan tekevät meistä ainutlaatuisia.

Visio

2/2017  | 07

A J A S S A

UPM arvioi mahdollisen biojalostamon rakentamista Saksaan

Investointisopimus mahdollisesta sellu- tehtaasta Uruguayssa UPM ja Uruguayn hallitus allekirjoittivat marraskuussa investointi­ sopimuksen, joka luo paikalliset edellytykset mahdollisen sellutehdas­ investoinnin toteuttamiselle. Tehtaan sijaintipaikka olisi Paso de los Torosin kaupungin läheisyydessä Keski-Uruguayssa. Sopimus määrit- telee molempien osapuolten roolit, sitoumukset, aikataulun sekä keskeiset kysymykset, joista on sovittava ennen lopullista investointi- päätöstä. "Vankka infrastruktuuri on teollisen kehityksen perusedellytys. Tämä sopimus ja sovittu aikataulu kertovat Uruguayn hallituksen vakaasta tahtotilasta. Sopimus luo perustan UPM:n suunnitelmalle modernin sellutehtaan rakentamiseksi", sanoo UPM:n Uruguayn kehityksestä vastaava johtaja Jaakko Sarantola .

UPM suunnittelee teollisen mittakaavan biojalostamon rakentamista Frankfurt-Höchstin kemianteolli-

UPM vahvistaa asemaansa Euroopan johtavana vanerinvalmistajana laajenta­ malla Chudovon vaneritehdasta Venäjällä. Tuotantokapasiteetin lisäksi myös tuote­ valikoima laajenee. Investoinnin kokonais­ arvo on 50 miljoonaa euroa. Tehdasalueelle rakennetaan myös uusi biolämpövoimala, joka vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä. UPM parantaa edelleen Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan sellutehtaan tehokkuutta uudistamalla tuotantoprosessin eri vaiheita 30 miljoonalla eurolla. Uudistus otetaan käyt­ töön vuoden 2018 keväällä. Sellun kysyntä jatkaa kasvua erityisesti kuluttajatuotteissa, esimerkiksi hygieniatuotteissa ja pakkauksissa. suuden yritysalueelle Saksaan. Laitos pystyisi tuot- tamaan puupohjaisesta raaka-aineesta vuosittain 150 000 tonnia bio-monoetyleeniglykolia (bMEG), bio-monopropyleeniglykolia (bMPG) sekä ligniiniä. Tuotanto perustuisi keskieurooppalaisista kestävästi hoidetuista metsistä saatavaan lehtipuuhun. Bio-monoetyleeniglykolia voidaan käyttää mm. tekstiileissä, pulloissa, pakkausmateriaaleissa sekä jäänpoistonesteissä. Bio-monopropyleeniglykolin käyttökohteita ovat esimerkiksi lääketeollisuuden tuotteet, kosmetiikka ja pesuaineet. Ligniiniä voidaan käyttää puupoh- jaisten tuotteiden sideaineena käytettävissä hart- seissa sekä muoveissa, vaahdoissa ja päällyste­ aineissa. Arviona on, että yksityiskohtaiseen kaupalliseen ja tekniseen esisuunnitteluvaiheeseen kuluu noin vuosi. Hankkeen taustalla on kattava, yli viiden vuoden teknologiakehitystyö ja pilotointi.

UPM INVESTOI SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ

Biofore-lehden ja muita mielenkiintoisia artikkeleita voi lukea myös verkossa osoitteessa www.upmbiofore.fi.

08 | BIOFORE

ULKOPUOLISTA TUNNUSTUSTA VASTUULLISUUDESTA UPM listattiin jo viidettä kertaa metsä- ja paperi­ teollisuussektorin parhaaksi yritykseksi Dow Jonesin eurooppalaisessa ja globaalissa kestävän kehityksen indeksissä (DJSI) vuosiksi 2017–2018. Indeksi arvioi mm. yritysten toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä yrityksen toimitusketjuun, työ­ voimaan, hallintoon ja riskienhallintaan liittyviä käytäntöjä. UPM on myös sijoittunut A-luokkaan CDP:n vesi- ja metsäohjelmissa. CDP listaa A-luokkaan maail- manlaajuisesti yrityksiä, jotka ovat kuluvan vuoden aikana omalla toiminnallaan osoittaneet johtajuutta ympäristöriskien minimoimiseksi. UPM on yksi neljästä yrityksestä, jotka ovat A-listalla sekä vesi- että metsäohjelmassa.

UPM ja FSC kansainväliseen kumppanuussopimukseen UPM ja FSC ® (Forest Stewardship Council) ovat solmineet kansainvä- lisen strategisen kumppanuussopimuksen. Sen tavoitteina on laajentaa metsien FSC-sertifiointia metsänomistajia palvelevin keinoin sekä lisätä FSC-sertifioidun puun tarjontaa. UPM on tehnyt aktiivista yhteistyötä FSC:n kanssa useiden vuosien ajan. Yhtiö on ollut mukana kehittämässä FSC-sertifiointia ja paranta- massa sen soveltuvuutta suomalaiseen yksityismetsänomistajarakentee- seen. Kehitystyö jatkuu strategisen kumppanuuden myötä.

UPM Biopolttoaineet sai maailman ensimmäisen puupohjaisten polttoaineiden RSB-sertifikaatin UPM Biopolttoaineiden RSB-sertifikaatti kattaa uusiutuvan UPM BioVerno -dieselin ja -naftan sekä prosessin sivuvirtojen, tärpätin ja pien, tuotannon. RSB (Roundtable on Sustainable Biomaterials) todentaa raaka-aineen hankinta­ ketjun sekä tuotannon kestävyyden ja luotettavuuden. RSB on yksi Euroopan komission hyväksymistä vapaaehtoisista järjestelmistä, joilla voidaan osoittaa biopolttoaineiden täyttävän EU:n uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteerit. Niihin sisältyvät muun muassa kasvihuonekaasupäästöt, luonnon monimuotoi-

suus, ihmisoikeudet sekä sosiaalinen ja ympäristövastuu koko tuotantoketjussa.

2/2017  | 09

TEKSTI MATTI REMES   KUVAT UPM‚ HAASTATELTAVA

10 | BIOFORE

Aasialainen kuluttaja paalupaikalla

Vuonna 2030 globaalien kuluttajamarkkinoiden painopiste on siirtynyt Aasiaan ja kasvavien kaupunkien keskiluokkaan. Tuotteet ja palvelut digitalisoituvat, mutta myös uusiutuvien biopohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa.

T ulevaisuudentutkijoiden visioissa itseohjautuvat autot kuljettavat vuonna 2030 ihmisiä paikasta toiseen, gyrokopterit lennättävät kuluttajan tilaamat tuotteet kotiin ja vaattei­ siin integroidut sensorit huolehtivat hyvinvoinnis­ tamme.

Peter Berg

Digitaalisuuteen ja tekoälyyn perustuva teknologia kehittyy nyt niin nopeasti, että tulevaa on vaikea hahmottaa edes muutaman vuoden tarkkuudella. Asiantuntija Peter Berg konsulttiyhtiöMcKinseystä on perehtynyt paperi- ja metsäalan tuotteidenmaailmanlaajuisiin kuluttajatrendeihin. Hän toteaa, että vuonna 2030 kuluttajien ulottuvilla on huomattava määrä uusia tuotteita ja palveluja, joista kenelläkään ei ole vielä käsitystä. ”Kehityksen vauhtia kuvaa hyvin se, että 15 vuotta sittenmeillä ei ollut iPhonea tai Facebookia.” Kulutuksen globaaleihin trendeihin perehtynyt Berg huomauttaa kuitenkin, että suuret suuntaviivat ovat nähtävissä. ”Maailmantalouden ja sitä myötä myös kulutuksen painopiste siirtyy entistä enemmän Aasiaan.”

MAAILMAN SUURIMMAT KULUTTAJAMARKKINAT

2015 Yhdysvallat Kiina Japani Intia Venäjä

2030 Kiina Intia Yhdysvallat Indonesia Japani

Lähde: Brookings Institution

>>

2/2017  | 11

Keskiluokka kasvaa tulevina vuosina etenkin Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa ja Vietnamissa. Vaurastuminen kiihdyttää globaalia kulutusta.

>>

Keskiluokka kasvaa ja vaurastuu Globaalia kulutusta kiihdyttää tulevina vuosina ennenmuuta Aasian ja muiden kehittyvien talouksien vaurastuva ja kasvava keskiluokka. Heidänmääränsä kasvaa paitsi Kiinassa, myös Intiassa, Indonesiassa ja Vietnamissa. Yhdysvaltalainen Brookings Institution -ajatushautomo arvioi, että vuonna 2015 globaaliin keskiluokkaan kuului 3 miljardia asukasta maailmassa. Vuonna 2030 heitä on jo 5,4miljardia. Suuri osa kasvusta tulee Aasiasta, jossa vuonna 2030 asuu jo 66 prosenttia maailman keskiluokkaisesta väestöstä. Brookings laskee globaaliin keskiluok­ kaan kotitaloudet, joiden henkeä kohti lasketut tulot ovat 11–110 Yhdysvaltain dollaria päivässä. Kaupungistuminen lisää kulutusta Peter Berg huomauttaa, että kaupungis­ tumisen ja väestönkasvun kaltaisilla megatrendeillä on suuria vaikutuksia kulutukseen. YK:n arvionmukaanmaailman väki­ luku kasvaa vuoteen 2030mennessä

yhdellä miljardilla 8,6 miljardiin ihmiseen. ”Tuolloin jo 60 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa”, Berg muis­ tuttaa. Samaan aikaan väestö ikääntyy vauh­ dilla etenkin teollisuusmaissa. Myös kehit­ tyvillä markkinoilla seniorien osuus väes­ töstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. YK:nmukaanmaailmassa on nykyisin noinmiljardi yli 60-vuotiasta asukasta, mutta vuonna 2050 heitä on jo 2,1 miljardia. Kuluttajien vaatimustaso nousee Kuluttajien tarpeet ja ostotottumukset vaihtelevat maittain, mutta Peter Berg näkee kulutustrendeissä myös paljon samoja piirteitä. ”Kuluttajat eri puolilla maailmaa edellyttävät, että ostaminen on entistä helpompaa ja vaivattomampaa. He haluavat myös enemmän omiin tarpei­ siinsa räätälöityjä tuotteita.” Berginmukaan digitaalisuus ja tekno­ logian kehitys auttavat vastaamaan kulut­ tajienmuuttuviin tarpeisiin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi, että tuotteiden ja

”Biomassa ja biopohjaiset materiaalit ovat tulevaisuudessa entistä keskeisempiä kiertotaloudessa ja siihen liittyvissä innovaatioissa.” – Peter Berg, McKinsey

12 | BIOFORE

Keskiluokka kasvaa vauhdilla Aasiassa Arvio maailman keskiluokan* määrästä alueittain, miljoonaa ihmistä.

2015

2030

Tehokkaaseen logistiikkaan tarvitaan älykkäitä pakkauksia ja tarroja.

724

733

335

354

192

285

1380

3492

114

212

285

335

palvelujen ostaminen sähköisistä kana­ vista jatkaa kasvuaan. Globaaleihin kulutustrendeihin Berg laskee myös sen, etteivät ihmiset halua enää välttämättä omistaa käyttämiään asioita. ”Yhteiskäyttöautojen ohella myös muiden tuotteiden ja palvelujen jaka­ minen yleistyy tulevina vuosina.” Lisää pehmopaperia ja pakkauksia Kuluttajamarkkinoidenmuutoksilla on Peter Berginmukaan isoja vaikutuksia myös metsäteollisuuden tuotteiden kysyntään. ”Kuluttajat viettävät aikaansa entistä enemmän digitaalisissa kanavissa, mikä vähentää edelleenmedian ja mainonnan tarvitseman painopaperinmäärää. Toisaalta keskiluokan ostovoiman kasvu ja kaupungistuminen kasvattavat kuitu­ pohjaisten tuotteiden kysyntää.” Tällaisia ovat esimerkiksi pehmo­ paperista valmistetut hygieniatuotteet, kutenWC-paperi, käsipyyhkeet ja nenä­ liinat. Myös kartonkien ja muiden pakkaus­ materiaalien kysyntä lisääntyy. Tähän vaikuttaa muunmuassa kulutustapojenmuutos kehittyvissä talouksissa. Perinteisen torikaupan sijaan yhä useammat kuluttajat haluavat ostaa pakattuja elintarvikkeita supermarke­ teista. Pakkausmateriaalien kysyntää kas­ vattaa myös sähköinen kaupankäynti, sillä verkkokaupoista hankitut tavarat on toimitettava kuluttajille turvallisesti ja nopeasti.

Maailma yhteensä

3030

5412

*Brookings laskee globaaliin keskiluokkaan kotitaloudet, joiden henkeä kohti lasketut tulot ovat 11–110 Yhdysvaltain dollaria päivässä.

Lähde: Homi Kharas/Brookings Institution

Berg sanoo, että älykäs teknologia on tulossa vauhdilla myös pakkausmateri­ aaleihin. ”Kuluttajat edellyttävät, että tilatut tuotteet toimitetaan kotiin nopeasti. He myös haluavat seurata kuljetuksen etenemistä verkkokaupan varastosta kotiovelle.” Tehokkaaseen logistiikkaan tarvitaan älykkäitä pakkauksia ja tarroja. Niihin sijoitetut sensorit välittävät kuljetuksen kannalta tärkeää tietoa, jota pystytään analysoimaan ja hyödyntämään digitaa­ listen järjestelmien ansiosta. ”Uusi teknologia parantaa myös elin­ tarviketurvallisuutta. Esimerkiksi maito­ tölkkiin kiinnitetty sensori kertoo, että tuote on säilynyt viileänä koko kuljetus­ ketjun ajan.”

tehostettava. Samalla tuotteiden valmistuksessa on hyödynnettävä entistä enemmän uusiutuvia raaka-aineita, joilla korva­ taan fossiilisia ja muita uusiutumattomia luonnonresursseja. ”Biomassa ja biopohjaiset materiaalit ovat tulevaisuudessa entistä tärkeäm­ mässä roolissa kiertotaloudessa ja siihen liittyvissä innovaatioissa”, Berg sanoo. Hänenmukaansa puupohjaisten materiaalien käyttö yleistyy monilla aloilla kuten rakentamisessa. Kaupun­ gistuva maailma tarvitsee tulevaisuu­ dessa yhä vastuullisempia rakennus­ tuotantoprosesseja. Kun tuotteet ja prosessit kehittyvät, puusta tulee entistä edullisempi rakennusmateriaali ja puurakentamisesta tulee yhä nope­ ampaa. ”Ja kun tutkimus ja tuotekehitys jatkuvat, onmyös todennäköistä, että biokemikaalit ja muut puupohjaiset raaka-aineet kilpailevat eri aloilla vahvasti esimerkiksi öljypohjaisten muovien kaltaistenmateriaalien kanssa.” 

Biotalous vastaa globaaleihin haasteisiin

Berginmukaan kulutustrendejä muok­ kaa tulevina vuosina oleellisesti maa­ pallon rajallinen kestokyky. Väestön ja kulutuksen kasvaessa raaka-aineiden käyttöä ja materiaalien kierrätystä on

2/2017  | 13

Kestäviä ja turvallisia tuotteita arkeen

TARRAMATERIAALEJA elintarvikepakkauksiin, juomapulloihin ja tiedon välittämiseen

ERIKOISPAPEREITA elintarvikepakkauksiin

PUU- MATERIAALEJA rakentamiseen ja sisustamiseen

14 | BIOFORE

SÄHKÖÄ valaisemiseen ja lämmittämiseen

SELLUSTA VALMISTETTUJA MATERIAALEJA pakkaamiseen, kuljettamiseen, säilyttämiseen, hygieniatuotteisiin

SANOMA- JA AIKAKAUSLEHTI- PAPEREITA lukemiseen, mainostamiseen

TOIMISTOPAPEREITA tulostamiseen

PUUMATERIAALEJA huonekaluihin ja asumiseen

TARROJA elintarvikkeisiin

2/2017  | 15

TEKSTI NIKHIL NARAYNAN SIVADAS   KUVAT JANNE LEHTINEN, TERVEYSTALO, UPM; HAASTATELTAVAT

Mukana taistelussa tauteja vastaan L ääketieteen kehitys halki aiko­ jen on kiehtovaa. Esimerkiksi yli 2 000 vuotta sitten haavojen hoitoon käytettiin etikkaa ja Infektioiden ja superbakteerien uhka on ajanut terveydenhoitolaitokset etsimään keinoja infektioiden hallintaan järkevin kustannuksin. Apuun tulevat ympäristöä säästävät sellupohjaiset materiaalit.

timjamiöljyä niiden antiseptisten ominai­ suuksien vuoksi. Vasta 1800-luvulla ymmär­ rettiin yhteys huonon hygienian ja tartun­ tatautien välillä. Tämä tieto mullisti koko terveydenhoidon, ja antiseptiset aineet ja sterilointikäytännöt nousivat tärkeään osaan terveydenhuollossa. Ne eivät kuiten­ kaan hävittäneet sairauksien uhkaa.

16 | BIOFORE

Biopohjaisten materiaalien erinomaiset suojaominaisuudet ehkäisevät infektioita. Materiaalit tuntuvat potilaista miellyttäviltä.

tuntua potilaista miellyttäviltä käyttää. Lisäksi niissä on parempi kosteudenhallinta,

Lääketieteen kehittyessä myös taudinaiheuttajat kehittyvät. Antibiooteille vastustuskykyisten superbakteereiden, kuten

mikä edesauttaa haavojen paranemista ja saa sidokset kestämään pidempään. Tämän ansiosta terveydenhuollon toimijat ovat kiinnostuneita lisäämään tuntuvasti biopohjaisten tuotteiden käyttöä", sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin . Puutteellisesti puhdistetut uudelleenkäy­ tettävät tuotteet voivat helposti levittää infektioita. Nykyaikaisissa sairaaloissa hoidetaan päivittäin satoja potilaita, joten vakavan epidemian riski on erittäin suuri. "Koska uudelleenkäytettäviä välineitä pestään, käsitellään ja käytetään useita kertoja, tasaisen laadun ylläpito on haas­ tavaa", sanoo Björn Carlzon , Mölnlycken kirurgisten ratkaisujen Global Franchise Director &Head of Marketing. Mölnlycke on kansainvälinen terveydenhoitoalan yhtiö, joka tarjoaa haavanhoito- ja kirurgisia ratkaisuja terveydenhuollon ammattilaisille ja potilaille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puhdistusmenetelmät eivät aina ole tarpeeksi perusteellisia ja että desinfioivat pesuaineet eivät useinkaan Uudelleenkäytettävien tuotteiden riskit

Ali Harlin

MRSA:n, yleistyminen on pakottanut terveydenhoitolaitokset kehittämään infektioiden hallintaprosessejaan. Eräs keino on siirtyä uudelleenkäytettävistä instrumenteista kertakäyttöisiin. Suurin osa kertakäyttöisistä instrumenteista valmistetaan synteettisistä polymee­ reistä, mutta biopohjaisten tuotteiden osuus on vahvassa kasvussa. Kertakäyttöiset materiaalit nousussa Biopohjaisia materiaaleja käytetään jo monissa käyttökohteissa, kuten haavan­ hoidossa, inkontinenssin hallinnassa, leikkauksissa ja jopa sairaalavaatteissa ja lääketieteellisten instrumenttien kääreissä. Biopohjaisilla materiaaleilla onmonia etuja, kuten erinomaiset suoja­ ominaisuudet, jotka ehkäisevät infekti­ oita. Lisäksi niistä valmistetut tuotteet ovat biohajoavia, ja ne hylkivät happoja, emäksiä ja mikro-organismeja ja ovat hengittäviä, joten ne sopivat erinomai­ sesti haavasidoksiin ja kirurgisiin sitei­ siin. "Biopohjaiset materiaalit voivat

"Noin joka 25. potilas kärsii päivittäin Yhdysvalloissa vähintään yhdestä infektiosta, joka on saanut alkunsa sairaalahoidon aikana. Tämä osoittaa, että Yhdysvaltain terveydenhoitolaitosten infektioiden hallinnassa on vielä parannettavaa", todetaan Yhdysvaltain tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen (CDC)

National and State Healthcare Associated Infections Progress -raportissa vuodelta 2016.

2/2017  | 17

Leikkaussalissa käytettävät kertakäyttöiset tuotteet kuten kirurginmaskit ovat varmasti aina puhtaita, mikä pienentää tartuntariskiä.

Björn Carlzon

käyttöönottoon myös muissa maissa. Vaikka kertakäyttöisten tuotteiden käyttö selkeästi pienentää infektioiden määrää, tuotteiden hävittäminen on herättänyt kysymyksiä. Sellu on puu­ pohjainen, kierrätettävä ja biohajoava materiaali, josta voidaan valmistaa kehittyneillä teknologioilla uusia tuotteita ja siten vähentää niistä syntyvän jätteenmäärää. Kierrätys ei kuitenkaan sovi hygienia- ja lääketieteellisille tuotteille, joten niille on löydettävä muita ratkaisuja. "Sairaalajätteen käsittelyyn on olemassa eri menetelmiä. Usein jäte poltetaan lämpövoimaloissa, ja talteenotettu energia hyödynnetään esimerkiksi lämmityksessä", Björn Carlzon kertoo. "Pyrimme aktiivisesti vähentämään tuotteidemme ympäristövaikutuksia. Voimme esimerkiksi pakata kaikki tiettyyn kirurgiseen toimenpiteeseen tarvittavat kertakäyttöinstrumentit yhteen pakkaukseen ja pienentää siten merkittävästi pakkausmateriaalien määrää ja hiilijalanjälkeä." Lääketieteen kehittyessä myös ympäristöä säästävien biopohjaisten tuotteiden käyttö kasvaa nopeasti. Vaikka leikkausrobotit ja muut uudet teknologiat nousevat usein helpommin otsikoihin, tavallistenmateriaalien, kuten sellun, roolia ei voida vähätellä taistelussa tauteja vastaan.

tapa kaikkia taudinaiheuttajia. "Eroa ei välttämättä näe paljaalla silmällä, mikä lisää saastumisen riskiä. Kertakäyttöiset tuotteet ovat varmasti aina puhtaita, mikä helpottaa laadunvalvontaa ja pienentää tartuntariskiä", Carlzon sanoo. Kertakäyttöisillä sellupohjaisilla tuotteilla on tärkeä rooli myös muualla kuin sairaaloissa ja terveydenhoito­ laitoksissa – ne ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Esimerkiksi hyvä käsi­ hygienia on olennaisen tärkeää infek­ tioiden ehkäisemisessä kotona ja työpaikalla. Käsien pesu ei yksin riitä, vaan vasta huolellinen kuivaaminen takaa, etteivät mikrobit pääse leviämään. Imukykyiset, kertakäyttöiset paperi­ pyyhkeet ovat paras tapa taata hyvä

käsihygienia ja pitää pesutilat puhtaina. Siksi sellusta valmistetut pehmopaperit, kuten käsipyyhkeet, talouspaperit jaWC-paperit, ovat tärkeässä osassa terveyden ja hygienian parantamisessa. Painopisteenä kestävyys Grand View Researchin raportissa arvioidaan, että kertakäyttöisten lääketieteellisten välineiden globaa­ lienmarkkinoiden arvo nousee 330 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2024mennessä. Isossa- Britanniassa julkinen terveydenhuolto­ järjestelmä on testannut ja käyttänyt muotoiltuja sellutuotteita kattavasti osana Deep Clean -hankettaan. Havaitut parannukset infektioiden hallinnassa ovat johtaneet tuotteiden

18 | BIOFORE

Etiketit parantavat terveydenhuollon turvallisuutta

Sairaaloissa ja terveysasemilla tarra­ etikettejä tarvitaan hyvinmonenlaisiin käyttötarkoituksiin. Niitä käytetään esimerkiksi tiedon välittämiseen ja tuotteiden jäljitettä­ vyyden hallintaan. Etikettejä tarvitaan paljonmyös muunmuassa laboratorio­ testeissä käytettäviin koeputkiin. Potilasturvallisuuden varmistami­ seksi terveydenhuoltoon sopivien etiket­ tien vaatimustaso on korkea, kertoo lääketeollisuuden tuotteista vastaava Markku Pietarinen UPMRaflatacilta. ”Etikettien on kestettävä varastointia, kemikaalikäsittelyjä ja terveydenhuollon vaativia käyttöolosuhteita”, Pietarinen sanoo.

”Taustalla ovat uudet säännökset, joidenmukaan lääkinnälliset välineet on voitava jäljittää yksilöllisen tunnis­ teen avulla. UPMRaflatacin etiketit täyttävät nämä vaatimukset”, Pietarinen kertoo. ”Etiketit voidaan kiinnittää suoraan lääkinnälliseen laitteeseen tai sitä suo­ jaavaan sterilointipakkaukseen. Niitä voidaan käyttää myös muunmuassa verenluovutuksessa käytettäviin veri­ pusseihin.” Työkalu lääkeväärennöksiä vastaan Uuden EU-lääkeväärennösdirektiivin mukaan jokaiseen reseptilääkepak­ kaukseen tulee lisätä peukaloinnin paljastava mekanismi. Sen avulla voidaan tunnistaa, onko pakkausta avattu laittomasti jakeluketjussa. Lääkepakkausta ei voi avata rikkomatta turvasinettitarraa, mikä vaikeuttaa lääkeväärennösten päätymistä kulutta­ jille laillisten jakelukanavien kautta. ”Toimme ensimmäisenä markkinoille tuotteet, jotka auttavat lääketehtaita täyttämään uuden EU-direktiivin vaati­ mukset”, Pietarinen sanoo.

Terveydenhuolto on UPM Raflatacin etiketöinti­ ratkaisuille selvä kasvualue. Myös lääkeväärennöksiä ehkäisevät uudet pakkaus­ määräykset tuovat uutta liiketoimintaa.

Etiketin tunniste helpottaa jäljittämistä

Tänä syksynä UPMRaflatac toi markki­ noille uudet RPMD-tuotteet, jotka on suunniteltu lääkinnällisten välineiden ja niiden pakkauksien etiketöintiin. Lääkinnällisiä välineitä on tervey­

denhuollossa huomattava määrä lonkkaproteeseista injektiokyniin.

2/2017  | 19

TEKSTI HELEN MOSTER   KUVAT JANNE LEHTINEN

Terveen metsän kehto

S yksyisenä aamuna taimitarha avautuu hiljaisena ja uneliaana keskellä itäsuomalaista maalais­ maisemaa. Olemme Joroisissa, maantieteellisesti poikkeuksellisen lämpimässä paikassa. Lähistöllä ei hylly kylmää uhkuvia soita, jotenmaa­ perä on suotuisaa viljelyyn. Maa on pehmeää, kivetöntä, itse asiassa entistä järvenpohjaa. Nyt sitä peittää 27 hehtaarin kokoinen taimitarha. Suomen ainoasta metsäyhtiön omis­ tamasta taimitarhasta lähtee vuosit­ tain satoja kiloja siemeniä ja miljoonia pieniä kuusen-, männyn- ja koivun­ taimia istutettavaksi metsiin. Kun Uruguayn eukalyptustuotanto lasketaan mukaan, UPM toimittaa maailmalle yli 50miljoonaa puuntainta vuodessa.

Syksy on Suomessa sadonkorjuun aikaa. Joroisissa se merkitsee taimien valmistamista talvea varten. Työn­ tekijät ovat jakaantuneet ulkokentille ja kasvihuoneisiin. He ovat kasvaneet tehtäviinsä ja tekevät usein itsenäisiä päätöksiä taimien parhaaksi. Tarvi­ taan kokemuksenmukaan vähintään kolme vuotta ennen kuin taimien sielunelämä avautuu. Kaikki alkaa siemenistä. Kun ne ovat laadukkaita, vajaan kolmenkym­ menen vuoden päästä metsä humisee terveenä ja vahvana ja tuottaa omista­ jalleen tuloa. Matka siemenestä kymme­ nienmetrien täysikasvuiseksi puuksi on pitkä ja vaativa. Joroisissa matkan­ tekoon halutaan antaa parhaat mahdol­ liset eväät.

Metsien perimä uinuu siemenissä ja taimissa. Taimitarhalla niistä pidetään yhtä tarkkaa huolta kuin omista lapsista. Hyvä taimi on terveen metsän perusta.

20 | BIOFORE

Mikael Smolander, Tuija Räsänen ja Jutaphak Jarotram pakkaavat käsin kuusentaimia.

Eija Hynninen ja Jari-Pekka Koskinen seuraavat valvomon tietokoneelta taimien kasvuolosuhteita.

Eläviä kasveja ja automatiikkaa Taimitarhan päällikkö Anne Immonen työntää kätensä männynsiemenillä täytettyynmaljaan. Se on hänen tapansa purkaa stressiä. Puolestatoista siemen­ kilosta syntyisi yli 150 000 tainta ja viiden hehtaarin kokoinen hongikko, Immonen laskeskelee. Mitä tuhlausta jättää siemenet maljaan! Mutta ei hätää. Nämä siemenet eivät ole enää itämiskelpoisia, toisin kuin siemenvarastonmuovikaniste­ reissa odottavat erät, jotka ovat tulleet Joroisiin suomalaisilta siementuotta­ jilta tai suoraanmetsistä. UPMei osta siemeniä ulkomailta kasviterveyteen liittyvistä syistä. Ulkomailta tuodun siemenen ja siitä kasvavan puun sovel­ tuvuus Suomen kasvu- ja lumioloihin on

aina epävarma yhtälö. Jokaisen siemenerän alkuperä on Immosen tiedossa. Näin ollenmyös jokainen Joroisista lähtevä taimilä­ hetys saa kylkeensä tiedon alkuperästä. Taimitarhan henkilöstö on tarkka myös siitä, mitkä taimet lähetetäänminnekin. Perimä ratkaisee. Pohjoisen siemenistä kasvaneet taimet suuntaavat aikanaan kohti pohjoista, etelästä tulleet etelään. Immonen näkee sadonkorjuun aikaan jo taimen väristä, mistä päin se on kotoisin. Pohjoiset kainuulaiset taimet ovat tummemman vihreitä kuinmuut, koska ne varustautuvat talveen etelän taimia aiemmin. Immonen havainnol­ listaa värimaailmaa kyykkiessämme yksi­ vuotiaanmännyntaimikentän edessä. ”Katso, punertavat taimet ottavat jo

talven väriä”, hän sanoo. Sävyt on tosiaankin helppo erottaa, kun oikein tiiraa. Ensi silmäyksellä taimi­ tarha näyttää yksitoikkoiselta taimime­ reltä, mutta pian silmä on havaitsevinaan eroja. Kasvattajien silmille maallikko jää oitis toiseksi. He seuraavat taimien kasvua idätyksestä lähtien ja tietävät, miltä elinvoimaisen taimen tulisi kussakin kasvuvaiheessa näyttää. ”Käytämme vain parhaita siemeniä, sillä ne ovat elinvoimaisenmetsän perusta. Ne ovat joka vuosi erilaisia, kuin viinivarasto, ja me tunnemme vuosi­ kerrat”, Immonen kuvaa. Metsätalousinsinöörin ja tradenomin paperit opiskellut Immonen on taimi­ viljelijä henkeen ja vereen. Taimitarhaa hän on luotsannut vuodesta 2006 lähtien.

>>

2/2017  | 21

>>

Sinä aikana liiketoiminta on teknistynyt. Raskaan fyysisen työn rinnalle on syntynyt paljon automatiikkaa päivittäistä puurtamista helpottamaan. Tuorein investointi, robotiikkaa hyödyntävä taimien pakkauslinja, on juuri otettu käyttöön. Seuraavaksi sen viereen siirretään automaattinen siementen kylvölinja. Uusi valvomokin on viittä vaille valmis. Pian kasvattajat seuraavat tietokoneen ruudulta esimer­ kiksi siementen itämistä, kasvihallien tuuletusta ja taimien lannoitustarvetta. Työn ergonomia paranee ja käsiä vapautuu tarhanmuihin tehtäviin. Taimitarhalla huomion keskipisteenä ovat kuitenkin elävät taimet. Immonen esittelee tiluksiaan kuin paraskinmatka­ opas. Nyt silmät ja korvat auki! Kastelua ja pakkaamista Tapaamme taimikentän reunalta kasvat­ taja Mari Nykäsen . Hän valvoo kuusen­ taimien yllä liikkuvaa kastelulaitteistoa. Viime aikoina taimia ei ole tarvinnut kovin usein kastella runsaiden sateiden vuoksi. Kastelun jälkeen Nykänen antaa kuusenaluille syyslannoitteen, ”viimeisen voitelun”, ennen talven tuloa. Typpitankkauksesta taimet saavat energiaa kylmää kautta varten. Taimi­ tarhan kasvattajat seuraavat tiiviisti sääkarttaa. Se kulkee myös kasvattaja Tero Kallisen taskussa älypuhelimessa. Kännykän näyttöä hanakammin

Kallinen tarkkailee kuitenkin ulkona kasvavien taimien väriä. Kasvienlukija osaa silmämääräisesti arvioiden sanoa, pitääkö kasvien kasvupaikkoja vaihtaa, lannoituksia tai ravinnemääriä säätää. ”Taimia voi lannoittaa liian vähän, jos sateet huuhtovat lannoitteita pois, tai väärää lannoitetta voi antaa väärään aikaan”, Kallinen selostaa. ”Täällä eletään säidenmukaan. Tänä­ kin kesänä on pitänyt toimia nopeasti ja muuttaa alkuperäisiä suunnitelmia”, hän jatkaa. Kasvuston lukemisessa on oltava ennakoiva ja käytettävä intuitiota. ”Onneksi täällä onmonet silmät lukemassa kasveja”, Anne Immonen sanoo ja naurahtaa. Taimikenttien keskellä seisookin sopivasti kolmen hengen ryhmä. Otetaan selvää, mitä he tekevät paljaan syystaivaan alla.

Anne Immonen on vannoutunut taimiviljelijä.

”Käytämme vain parhaita siemeniä, sillä ne ovat elinvoimaisen metsän perusta. Ne ovat joka vuosi erilaisia, kuin viinivarasto, ja me tunnemme vuosikerrat.”

22 | BIOFORE

Mari Nykänen (oik.) valvoo kuusentaimien kastelua ja Jutaphak Jarotram (alla) tarkastaa kuusentaimia.

Käsinpakkaamisesta kone­ pakkaamiseen

ja lopuksi taimet lähtevät matkalleen. Mutta niin pitkällä emme vielä ole. Vilkaistaanpa seuraavaksi sisätöissä ahertajien perään. Pehmeästi karuun maailmaan Kasvihuoneessa seinän vieressä pauhaa musiikki. Se on säädetty äänekkääksi, jotta valtavan kokoisen hallin puolivä­ lissä työskentelevät kuulisivat. Erikoisen näköisen laitteen päällä makaa kolme työntekijää. Laite on nimeltään kitkentä­ vaunu, ja kolmikko kurottelee siitä alas­ päin keskenään rupatellen. Edessämme levittyy miljoona pientä, vajaan kolmen kuukauden ikäistä kuusen­ tainta. Eija Hynninen , Anne Hassinen ja Jari-Pekka Koskinen makaavat Ferrariksi kutsumassaan kitkentävau­ nussa ja nyppivät rikkaruohoja kymmen­ sormijärjestelmällä. Taimien on oltava puhtaita ennen talvea, sillä muuten niihin saattaa syntyä esimerkiksi hometta. ”Nämä ovat meidän vauvoja. Ne varttuvat lasten kanssa samaa tahtia ja tekevät ihmisen pituisenmatkan”, Immonen sanoo. Taimet sojottavat turpeesta kukin omassa kennossaan. Turpeen pintaa suojaa ohut sahanpurukerros, joka pitää pinnan kuivana ja estää sammaleen kasvun. Taimen ensivaiheissa on tärkeää vahvistaa juuriston kasvua.

Tuija Räisänen , Jutaphak Jarotram ja Mikael Smolander ovat pakkaus­ puuhissa. Heidän ympärillään lojuu kennoja ja laatikoita, keskellä seistä töröttää pakkauskone. Jarotram tarkastaa yksitellen jokaisen taimen ja kitkee rikkaruohot; huonot taimet hän nakkaa sivuun. Hyvästä taimesta erottuu selkeä latva, taimi ei saa olla kaksihaarainen, eikä siinä saa näkyä jälkiä peltoluteesta. Juuripaakun on oltava napakka. Taimirivistöjen seassa pilkottavasta alkuperämerkinnästä käy ilmi, että kolmikko työstää taimia, jotka ovat syntyneet eteläsuomalaisen Pohjan metsiköstä kerätyistä siemenistä. Laadunvarmistuksen jälkeen Räisänen irrottaa taimet kennosta ja siirtää ne laatikkoon. Työvaihe sujuu kevyesti kuin kakkua siirtäisi paistovuoasta tarjoilu­ astiaan. Haluan kokeilla. Ohhoh. Yksi kenno painaa kuusi kiloa! Kuukaudessa väki nostaa ja kantaa taimia 30 000 kilon edestä. Kunhan uusi automaattinen pakkauslinja valmistuu, tämä raskas työvaihe jää pois. Se parantaa eittämättä työntekijöiden jaksamista. Lopuksi Smolander siirtää taimi­ paakut laatikoihin ja laatikot kontteihin. Taimitarhan logistiikka-asiantuntija Timo Ikäheimo on tilannut kuljetuksen,

Kasvihuoneesta taimet siirretään ulos karaistavaksi. ”Syksyllä on aina vaikeaa, kun joutuu avaamaanmeidänmiljoonalapsille kasvi­ huoneen ovet ja päästämään kylmän ilman sisään”, sanoo kasvattaja Anne Hassinen. Hennot, säädellyissä olosuhteissa kasvaneet puunalut altistetaan sokille, joka valmistaa ne myöhempää istutusta varten. Suomalaisten puiden on pärjättävä sääoloissa, jotka vaihtelevat äärimmäisyy­ destä toiseen. Kesällä lämpötila voi kivuta lähes 30 plusasteeseen, talvella laskea alle 30miinusasteeseen. Taimet verhotaan ulkokentillä keino­ lumeen, joka suojaa ne talven koettele­ muksilta. Vuoden päästä keväällä taimet ovat riittävän vahvat myytäviksi. Osa taimista menee kevät-, osa syysistu­ tukseen.

>>

2/2017  | 23

Kuukaudessa väki nostaa ja kantaa taimia 30 000 kilon edestä.

Osa-aikaeläkkeellä oleva Martti Bagge pistäytyy joka toinen viikko kahville UPM:n Juvan-metsäpalvelutoimistoon. Hän käy juttelemassa metsäasiakasvastaava Pekka Harmoisen kanssa maailmanmenosta, mutta ennen kaikkea hän puhuu metsistään. Niiden hyvinvointi on lähellä sydäntä, sillä Bagge hoitaa sekä oman että vaimonsa suvun perikuntien omistuksissa olevia metsiä Juvan ympäristössä. Bagge on ollut tuttu asiakas Juvan-toimis­ tossa jo vuosikaudet. Sukujen metsät ovat peräisin 1940- ja -60-luvuilta, vanhimmat jopa 1800-luvulta. Bagge onkin kasvanut metsänhoitoon toisin kuin moni muu nuo­ remman polven metsänomistaja, joka ei välttämättä edes tunne metsänsä sijaintia. Se ei ihmetytä Suomessa, missä on yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa. Bagge hoitaa metsiään suunnitelmallisesti. Hän kasvattaa eri-ikäistä metsää, jolla on paitsi tuotto- myös virkistysarvoa. Vuonna 2016 Bagge istutti ensimmäisen kerran koneellisesti seitsemän hehtaaria kuusia. Noin 13 000 kappaleen taimierän hän tilasi UPM:n taimitarhalta Joroisista. NUORESSA METSÄSSÄ KIINNOSTAA KASVU

(Vas.) Eija Hynninen, Anne Hassinen ja Jari-Pekka Koskinen nyppivät rikkaruohoja kuusentaimien joukosta.

>>

Taimitarhan työt noudattavat vuodenkiertoa. Kevät on siementen itämisen, kesä taimien kasvun, syksy sadonkorjuun aikaa.

tykset on jo luotumuunmuassa uuden pakkaus- ja kylvölinjanmyötä. Lähi­ tulevaisuudessa työntekijät voivat pakata taimia monessa vuorossa ympäri vuoden, ei vain taivasalla sään salliessa. Kasvun perusta – hyvälaatuiset siemenet – on taattu. Päätämme kierroksen siemen­ varastoon. Rahtikuljetuksista vas­ taava Timo Ikäheimo availee kaappien ovia. Hyllyillä seisoo valkoisia siemen­ kanistereita tunnistuslappuineen. Siemenissä piilevät terveenmetsän tykötarpeet, Joroisten taimissa Suomenmetsien paras perimä. 

Innovaatioita ja tutkimus- yhteistyötä

Perustaimiviljelyn ohessa taimitarhassa jalostetaan uusia tuotteita, joista pisim­ mällä ovat pikkukoivu ja pikkolomänty. Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslai­ tosten välillä on tiivistä. Taimitarhan päälliköllä Anne Immosella on unelma: hän haluaa kasvattaa tarhan kokoa. Kasvun edelly­

Kokenut metsänomistaja kasvattaa kaikenikäistä metsää. Martti Bagge

hallinnoi yli sadan hehtaarin metsäpalstoja Itä-Suomessa.

24 | BIOFORE

TEKSTI SAARA PAKARINEN  KUVAT JANNE LEHTINEN, SAMI KULJU

UPM:n Biomedicals- yksiköstä vastaava Pia Nilsson (vas.), vanhempi tutkija

Vilja Pietiäinen FIMM:stä ja tuoteasiantuntija Lauri Paasonen UPM:stä tekevät tiivistä yhteistyötä syöpä­ tutkimuksen parissa.

Yhteistyö on välttämätöntä huipputieteelle

B iomedicals raivaa UPM:lle uutta polkua lääketieteen maailmassa. Yksikkö on jo alkutaipaleellaan luonut toimivan yhteistyöperinteen eri tutkimuslaitosten kanssa. Reilut kolme vuotta sitten aktiivinen poikkitieteellinen yhteistyö UPM:n ja Helsingin yliopiston kesken toi markki­ noille tuotteen nimeltä GrowDex®, jolle myönnettiin viime vuonna kemianteol­ lisuuden innovaatiopalkinto. GrowDex on Biomedicals-yksikön ensimmäinen markkinoille tuotu tuote lääketieteen käyttöön. Palkinnon ojentajat totesivat sen innovaatioksi, jolla on todennä­ köisesti merkittävää hyötyä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille niin arki­ päivässä kuin teollisessa mittakaavassa. Nyt selluloosapohjainen hydrogeeli on tutkijoiden käytössä ympäri maailman.

Syöpätutkimusta yhteishankkeessa GrowDex on käytössä myös Helsingin yliopistonMeilahden kampuksella Suomenmolekyylilääketieteen insti­ tuutissa FIMM:ssä, jossa sitä hyödynne­ tään solukasvatusalustana syöpätutki­ muksessa. FIMMon yliopiston uuteen Helsinki Institute for Life Science (HiLIFE) -yksikköön kuuluva yksilölli­ seen lääketieteeseen keskittyvä tutkimus­ laitos. UPM:n ja FIMM:n yhteinen tutkimus­ hanke tuo yhteen biotalouden ja yksilöl­ lisen lääketieteen. ”Tutkimme syöpää. Saamme syöpäkudosnäytteitä läheiseltä klinikalta ja kasvatamme näitä syöpäsoluja eri olosuhteissa, kuten GrowDex-geelissä muunmuassa lääkeainetestausta varten. Olemme myös kiinnostuneita syöpäsolujenmutaatioista”, kertoo

UPM Biokemikaaleihin kuuluva Biomedicals- yksikkö edistää yritys- ja

yliopistomaailman yhteistyötä biolääketieteessä. Tuloksista hyötyvät niin yksityiset ihmiset, yritykset kuin yhteiskuntakin.

>>

2/2017  | 25

>>

vanhempi tutkija Vilja Pietiäinen FIMM:stä. Pietiäinen kuuluu professori Olli Kallioniemen tutkimusryhmään. Viime vuosina yhä puhutummaksi aiheeksi on noussut yksilöllinen lääke­ tiede, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen yksilötasolla. Myös FIMM:n tutkijat pyrkivät ymmärtämään syövän syntyme­ kanismeja ja sitä, mistä tietyn potilaan syöpä sai alkunsa tai kuinka hänen syöpä­ solunsa reagoivat eri lääkeaineisiin. ”Jokainen syöpä on erilainen, ja niin onmyös sen kantaja”, Pietiäinen selittää. ”Siksi maailmalla ollaanmenossa yksilölliseen lääketieteeseen yhä vahvemmin”, lisää UPM:n tuoteasian­ tuntija ja tutkija Lauri Paasonen , joka tekee Pietiäisen kanssa yhteistyötä Biomedicumissa HelsinginMeilahdessa. Naapuruus tehostaa työtä UPM:n ja FIMM:n yhteistyöhanke syöpätutkimuksen parissa alkoi, kun UPMperusti tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumiin uuden innovaatioyksikön 2016. FIMMoli toiminut keskuksen tiloissa jo aiemmin. ”GrowDex oli tutkijoillemme tuttu tuote, ja olimme seuranneet kiinnostu­ neina sen alkukaarta. Kun omat projek­ timme olivat kypsyneet siihen vaihee­ seen, että solukasvatus kolmiulotteisissa

malleissa alkoi olla meille hyvin kiinnos­ tavaa, tuli oikea hetki aloittaa yhteistyö”, Vilja Pietiäinen kertoo. Tutkimus on vielä varhaisessa vaiheessa, mutta jo nyt on havaittu, että myös potilaista eristetyt yksilölliset syöpäsolut pystyvät kasvamaan geelissä ja muodostamaan kolmiulotteisia sferoidirakenteita eli pallomaisia ryppäitä. Seuraavaksi ryhmä tutkii, kuinka hyvin geelissä kasvatetut solut edustavat alkuperäistä syöpäkasvainta, ja lopuksi lääkeainetestauksessa selvitetään, mikä lääkeaine tappaa syöpäsolut. ”Meillä on tutkimukseen hyvät työkalut, ja pohjatyötä on tehty kauan. Teknologiat mahdollistavat tutkimuksen, ja myös klinikka on yhteistyössämme tärkeä toimija”, Pietiäinen kertoo. Hänenmukaansa UPM:n Biomedicals- tiimi on ollut aikaansa edellä, sillä sekä henkilökohtainen lääketiede että 3D-solunkasvatus ovat nyt aiheina hyvin pinnalla. ”Suuret lääkefirmat ovat nyt todella kiinnostuneita 3D-lääkeainetestauksesta. Ne ovat selvästi odottaneet, että akate­ miassa tehtäisiin tutkimusta ja kehitet­ täisiin uusia menetelmiä. UPMon tullut hyvässä vaiheessa mukaan toimintaan, sillä kiinnostus lisääntyy selkeästi koko ajan”, Pietiäinen sanoo.

Grow Dex ®

• GrowDex on UPM:n Biomedicals- yksikön ensimmäinen markkinoilla oleva tuote lääketieteen käyttöön. • Selluloosapohjaisen hydrogeelin koostumus muistuttaa ihmiskehon olosuhteita. Siksi geeliä voidaan käyttää solujen kasvatusalustana. • GrowDex erottuu kilpailijoistaan, sillä se on täysin kasviperäinen tuote. Tutkijat arvostavat tuotteen tasalaatuisuutta ja kasviperäisyyttä, joka mahdollistaa yhä parempia tuloksia eettisesti kestävällä pohjalla.

Näin tutkijat käyttävät GrowDexiä

Hermosolujen viljely Tohtori Paul Roach Loughborough’n yliopisto, Iso-Britannia

Paul Roachin tutkimusryhmä kehittää monikanavaisia mikro­ fluidisia 3D-siruja eli pieniä mutta monimutkaisia malleja, jotka jäljittelevät ihmiskudosten toimintaa, mekaniikkaa ja fysiologisia vasteita. Kun Roach kuuli ensimmäisen kerran GrowDex-geelistä, hän ilahtui materiaalin kasvipohjaisuu­ desta. ”Halusin nähdä, miten se toimii laitteissamme, ja tutki­ musryhmäni jäsenet raportoivatkin pian, että se on yksi parhaista testaamistamme geeleistä. Hermosolujen kasvu, erittäin pieniä yksityiskohtia myöten, on toiminut GrowDexissä ilmiömäisen hyvin. Siksi olen suositellut geeliä myös muissa yliopistoissa työskenteleville kollegoilleni.”

Paul Roach

26 | BIOFORE

Aikuisen kantasolujen viljely Tohtori Darius Widera Readingin yliopisto, Iso-Britannia

TIETEENTEON YTIMESSÄ

UPM:n Biomedicals-yksikkö toimi aiemmin Espoon Otaniemessä, mutta viime vuonna se perusti innovaatioyksikön tutkimus- ja opetus- keskus Biomedicumiin, Helsingin Meilahteen. Kampuksella tai sen välittömässä läheisyy­ dessä toimivat asiantuntijayritysten lisäksi esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketie­ teellinen tiedekunta, HUS-kuntayhtymä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Minerva-tutkimuskeskus, Suomen molekyyli­ lääketieteen tutkimuslaitos (FIMM) sekä Haartman-instituutti. Biomedicumissa käy päivittäin yli 2300 tutkijaa tai opiskelijaa. ”Täällä oma tiimimme pääsee lähelle lääketieteen tutkijoita ja toimijoita. Olemme osa laajempaa yhteisöä. Meidän osaamisestamme on hyötyä myös muille”, sanoo Biomedicals-yksiköstä vastaava Pia Nilsson . Biomedicumissa tieteentekijät pysyvät ajan tasalla eri alojen uusimmasta tiedosta, ja epävirallinenkin keskustelu käytävillä tai lounaalla johtaa helposti tutustumiseen, joskus yhteistyöhönkin. GrowDex on UPM:n Biomedicals-yksikön tärkein markkinoilla oleva tuote, mutta Biomedicals-tiimi on tuomassa sen rinnalle myös muita tuotteita, esimerkiksi ammattikäyt- töön tarkoitetun haavasidoksen. Kun tehdään haavanhoitotuotteen kaltaisia vaativia tuot- teita, tie markkinoille on pitkä. ”Haavanhoitotuote on tällä hetkellä kliini- sissä testeissä, ja tulokset näyttävät hyviltä”, Pia Nilsson kertoo.

Darius Wideran tutkijaryhmä selvittää, millainen potentiaali aikuisen kantasoluilla on erilaisten rappeutumissairauksien hoidossa. "Tutkimuksemme osoitti, että GrowDex on bioyhteensopiva ihmisen kantasolujen kanssa ja soveltuu hyvin niiden viljelyyn. GrowDex-geelin kaikki erät olivat erinomaisen tasa­ laatuisia, ja geeliä oli helppo käsi­ tellä. Muihin hydrogeeleihin verrat­ tuna GrowDexiin syntyi vähemmän ilmakuplia, jotka voivat heikentää solujen elinvoimaisuutta ja tehdä geelistä epätasaisen. GrowDexissä kasvatettu kantasoluviljelmä vähentää kuluja merkittävästi, sillä 3D-soluviljelmä mahdollistaa aiempaa suuremman solumäärän kasvatusalustan tilavuutta kohti.”

Darius Widera

Melanoomasolujen viljely Tohtori Beate Rinner Grazin lääketieteellinen yliopisto, Itävalta

Beate Rinner Beate Rinnerin tutkimusryhmä pyrkii kehittämään uusia hoito­ strategioita harvinaisille syöpä­ tyypeille. GrowDex on osoittau- tunut optimaaliseksi kasvatus­ alustaksi tietynmelanoomasolu­ linjan viljelyssä. Rinner oli etsinyt myrkytöntä, helposti käsiteltävää 3D-solukasvatusalustaa, joka ei sisällä eläinperäisiä tuotteita. ”Päätimme käyttää NRAS-mutatoituneenmelanoomasolulinjan viljelyssä GrowDexiä, jotta voisimme tutkia solujen kasvua kolmiulot­ teisesti. Aluksi GrowDexin käytössä oli haasteita, koska sitä oli hankala pipetoida geelin viskositeetin takia. Solujen luonnollinen kasvu kuitenkin korvasi alun vaikeudet moninkertaisesti.”

2/2017  | 27

TEKSTI MATTI REMES   KUVAT JANNE LEHTINEN, UPM; HAASTATELTAVAT

Laadukas etiketti houkuttaa oluen ostajaa

P ienpanimoiden valmistamat käsityöläisoluet tekivät ensin läpimurron Yhdysvalloissa. Sen jälkeen niiden suosio on lähtenyt lentoon eri puolilla maailmaa. Helsinkiläinen olutharrastaja ja bloggaaja Noora Kokkonen ei ihmettele, miksi pienpanimoiden tuotteet ovat nyt kaikkien oluenystävien huulilla – sananmukaisesti. ”Käsityöläisoluidenmonipuolinenmakumaailma viehättää. Kaikkiin tilanteisiin löytyy sopiva vaihtoehto, oli sitten kyse kesäisen päivän nautiskeluoluesta tai tietyn ruuan kanssa maistuvasta kyyti­ pojasta”, Kokkonen perustelee. Kokkonenmaistelee mielellään kaupan hyllyille tulevia uusia oluita. Ensimmäiseksi hänen huomionsa kiinnittyy pulloihin ja

Oluenystävät arvostavat käsityöläis­ oluiden monipuolista makumaailmaa, mutta myös etiketillä on vahva vaikutus ostopäätökseen.

28 | BIOFORE

Kiinnostava tuote-etiketin ulkoasu lupaa, että sisältökin on hyvä", sanoo Noora Kokkonen.

”Tuotteen tyylikäs ja pirteä visuaalinen ilme saa

tölkkeihin, joiden etiketti näyttää tavalla tai toisella kiinnostavalta. ”Tuotteen tyylikäs ja pirteä visuaalinen ilme saa kiinnostukseni heräämään. Esimerkiksi kirkkaan väriset tai tyyliltään pelkistetyt etiketit pomppaavat silmään. Kiinnostava tuote-etiketin ulkoasu lupaa, että sisältökin on hyvä.” Pakkauksen kerrottava kaikki oleellinen Pienpanimot tunnetaan siitä, että ne kokeilevat rohkeasti uusia oluttyyppejä ja makuja. ”Sama pätee etiketteihin”, Noora Kokkonen lisää. Tyylikäs ulkoasu ei ole kuitenkaan hänelle riittävä peruste ostopäätökseen. Olutharrastaja edellyttää, että pakkauk­ sesta löytyvät perustiedot tuotteen sisäl­ löstä. ”Esimerkiksi oluttyyppi on tärkeä tieto. Haluan tietää, onko kyse IPAsta, APAsta, lagerista tai jostakinmuusta. Arvostanmyös, jos tuotteesta löytyy tietoa esimerkiksi käytetystä humalala­ jista. Jos tietoa ei ole riittävästi, en välttä­ mättä osta tuotetta.” Kokkosenmielestä tuotteen ulkoasun tulisi myös henkiä kyseisen oluenmaku­ maailmaa. ”Esimerkiksi etiketinmarjat tai hedelmät kertovat heti, että kyse on hedelmäoluesta.” Pienpanimo panostaa etiketteihin Pyynikin Käsityöläispanimossa oluen­ harrastajien toiveita kuunnellaan her­ källä korvalla. Olutmestari Tuomas Pere kertoo, että Tampereella toimiva pien­ panimo kehittää jatkuvasti tuotevalikoi­ maansa saamansa palautteen perusteella. ”Panostamme paljonmyös tuotteiden ulkonäköön, jotta ne olisivat mahdolli­ simman kiinnostavia. Lisäksi meille on tärkeää, että etiketissä kerrotaan oluesta muutakin tietoa kuin alkoholiprosentti ja muut lakisääteiset tiedot.”

kiinnostukseni heräämään. Esimerkiksi kirkkaan väriset tai tyyliltään pelkistetyt etiketit pomppaavat silmään."

Perenmukaan uuden oluen tie idea-asteelta valmiiksi tuotteeksi vie pari kuukautta. Panimon työryhmässä pohditaan ensin tuotteenmakua ja reseptiikkaa. Samalla aletaanmiettiä ulkoasua yhdessä mainostoimiston kanssa. ”3D-mallinnuksen avulla voimme hahmottaa jo pitkälle tuotteen ulko­ asun samaan aikaan, kun ensimmäinen erä uutta tuotetta valmistuu Voitto olutkisassa Pyynikin Käsityöläispanimo aloitti toimintansa vuonna 2013 ja sillä on yli 2000 pienomistajaa eri puolilta Suomea. Lisäpotkua liiketoimintaan on tuonut kansainvälisesti arvos­ tettuWorld Beer Awards -kilpailu, jossa panimon tuotteet ovat voitta­ neet oman sarjansa jo kahtena vuonna peräkkäin. Tänä vuonna voittajaksi nousi Mosaic Lager -olut kilpailun lager- kausioluiden sarjassa. Olut on saanut nimensä siinä käytetystä mosaic-humalasta, joka tuo makumaailmaan trooppista ja sitruk­ sista hedelmäisyyttä. ”Mosaic Lagerissa kokonaisuus alkaa hipoa jo täydellisyyttä, jossa tyylikäs tölkki antaa intohimoisen suudelman itse oluelle. Palkinnon panimossa.”

>>

2/2017  | 29