UPM-Biofore-Lehti-2-2019

UPM:N SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2019

TULEVAISUUS ON KAUPUNGEISSA

Uusi aikakausi Uruguayssa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tarkassa seurannassa

Innovaatioita kohti fossiilitonta tulevaisuutta

Maailmanlaajuisesti kasvava kulutus on haaste, jonka ratkaisu kasvaa metsässä. Kehitämme puun kuiduista, molekyyleistä ja tähteistä vastuullisia tuotteita sekä uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja. Rakennamme kestävää ja kiinnostavaa tulevaisuutta tarjoamalla innovatiivisia vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin. upm.fi/biofore

FOSSIILISESTA BIOTALOUTEEN

INSPIROIDUMME biotalouden rajattomista mahdollisuuksista TARJOAMME uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja INNOVOIMME tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin

BIOFORE ON UPM:N GLOBAALI SIDOSRYHMÄLEHTI

Pääki r joi tus

Kaupungistuminen edellyttää kestäviä ratkaisuja

Globaali väestönkasvu on nopeaa, ja myös ihmisten elintavat muuttuvat. Kuluttavaan keski­ luokkaan kuuluu lähitulevaisuudessa lähes 2 miljardia uutta ihmistä. Vuonna 2014 maailman väestöstä noin puolet asui kaupungeissa, ja vuoteen 2050 mennessä kaupunkilaisia on jo kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta. Urbaani elämäntyyli ja työmahdollisuudet houkuttelevat, mutta muuttoaalloille voi olla jatkossa muitakin syitä. Maailmanpankin arvion mukaan jopa 140 miljoonaa ihmistä voi joutua muuttamaan pois kotoaan ilmastonmuutoksen takia vuoteen 2050 mennessä. Time -lehti raportoi, että ilmastonmuutokseen liittyvä muuttotarve voi kosket­ taa eri arvioiden mukaan 25 miljoonasta miljardiin ihmistä vuoteen 2050 mennessä. Megakaupunkeja eli yli 10 miljoonan asukkaan kaupunkeja syntyy jatkuvasti lisää: vuonna 1990 niitä oli 10 ja vuoteen 2030 mennessä niitä arvioidaan olevan yli 40. YK:n ennusteen mukaan esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta muodostuu lähitulevaisuudessa isojen kaupunkien rykelmiä. Nopeasti kasvavissa kaupungeissa mielekkään asumisen, toimivan logistiikan, puhtaampien energiaratkaisujen ja muun infrastruktuurin järjestäminen muodostaa merkittävän haasteen. Myös työllisyyden ja peruspalveluiden järjestäminen on vaativaa. Esineiden internet mahdol­ listaa uudenlaisten älykaupunkien rakentamisen. Niissä esimerkiksi kierrätys on mahdollista hoitaa paljon nykyistä tehokkaammin. Väestönkasvun myötä edessä on joka tapauksessa kasvava tarve uusille kuluttajatuotteille ja niiden valmistamiseen tarvittaville raaka-aineille. Ihmiskunnan yhteinen haaste on ilmastonmuutoksen torjuminen. Tehokkain keino on vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä radikaalisti. Olemme yhtiönä osa ratkaisua, sillä luomme aktiivisesti uusia biotalouden innovaatioita ja tarjoamme jo nyt lukuisia vaihtoehtoja fossiilisiin raaka-aineisiin nojaaville tuotteille. Samalla pidämme huolta siitä, että metsät tuottavat bioraaka- aineita ja toimivat tehokkaina hiilinieluina jatkossakin. Siksi istutamme 50 miljoonaa puuta vuodessa, sata minuutissa. Maailma kaipaa kestäviä ekosysteemejä, jotka perustuvat uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön ja kiertotalouteen. Yksittäiset toimenpiteet eivät riitä, vaan tarvitaan monia yhtäaikaisia ratkaisuja ja eri toimijoiden sitoutumista ja yhteistyötä. Rakennetaan yhdessä biotalouteen perustuvaa tulevaisuutta!

HANNA MAULA Viestintä- ja brändijohtaja, UPM

TILAA PRINTTIVERSIO upm.fi/biofore

TILAA LEHDISTÖ- TIEDOTTEEMME upm.fi/media

TWITTER @UPMSuomi

LINKEDIN UPM – The Biofore Company

YOUTUBE upmdotcom

FACEBOOK UPMGlobal

INSTAGRAM @upmpeople

2/2019 |  03

Si säl lys

03 Pääkirjoitus 04 Sisällys

20

BIOFORE IN BUSINESS

08 Historiallisia hetkiä Uruguayssa Rohkea päätös uudesta sellutehtaasta Uruguayn Paso de los Torosissa saa kiitosta sellun ostajilta. 12 Uusi aika koittaa Duraznossa Uusi sellutehdas luo 10 000 pysyvää uutta työ- paikkaa ja vauhdittaa Uruguayn talouskehitystä. 16 Ilmaa siipien alle lentoliikenteen biopolttoaineille Lentoliikenteen määrä jatkaa kasvuaan: biopolttoaineet linnuntie päästöjen leikkaamiseen. 20 Yhden voima Yhden hengen taloudet kasvattavat tarvetta pienemmille pakkauksille ja kestävän kehityksen mukaisille pakkausmateriaaleille.

24

INNOVATION IN BIOFORE

24 Innovaatio kohti fossiilitonta tulevaisuutta

Sataprosenttisesti puusta valmistettu Forest Film on muovittoman etiketöinnin läpimurto. 26 Luonnollista haavanhoitoa FibDex, uusi puupohjainen haavanhoitotuote, tuo paljon uutta haavojen hoitoon.

08

04 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

Si säl lys

28 Muutoksen tuulia Vesi-, tuuli- ja aurinkovoima yhdistävät voimansa kilpailussa perinteisten energiamuotojen kanssa. 31 Kaupungit – planeettamme toivo vai tuho? Kaupungistuminen luo ongelmia, mutta tarjoaa myös ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin. 34 Ilmastonmuutoksen vaikutukset tarkassa seurannassa Uusi raportti selvittää, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa liiketoimintaamme. 38 Tulevaisuuden polttoaine Miksi yhteiskunnalla ei ole varaa jättää bio- polttoaineita huomiotta? Panu Routasalo vastaa. 40 Ihmeiden puu Uudenlaiset puurakennukset kasvattavat tukevia juuria puuarkkitehtuurin innovaatioille. 43 Hiili jää katon alle Esittelyssä uudet ja mielenkiintoiset puu- rakenteisiin perustuvan arkkitehtuurin muodot. 48 Nyt päntätään! Saako olla paperia vai e-materiaaleja? Digi- ja paperimateriaalit täydentävät toisiaan oppilaitoksissa ympäri maailman. TRENDING

31

PÄÄTOIMITTAJA Hanna Maula

TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Sini Paloheimo, Saara Töyssy TOIMITUSTIIMI Heli Aalto Marko Erola Veera Eskelin Markku Herrala Sari Hörkkö Kristiina Jaaranen Marko Janhunen Sanna Juvonen Klaus Kohler Anneli Kunnas Marjut Meronen Virpi Mäenanttila Marika Nygård Säde Rytkönen Annika Saari Tommi Vanha Päivi Vistala-Palonen

51

DESIGN Valve

PAINOPAIKKA Erweko Oy

KANSI UPM Finesse Silk 200 g/m² SISÄSIVUT UPM Finesse Silk 130 g/m²

BIOFORESIGHT

50 Monimuotoisuus ja mukaan ottaminen kannattavat 51 Valokeilassa metsät

UPM-KYMMENE OYJ PL 380 00101 Helsinki Puh. 0204 15 111

AJASSA

48

54 Investointeja ja tunnustusta vastuullisuudesta

upm.fi

Tarjoamme uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoimme tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Yhtiössämme työskentelee noin 19 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10,5 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu NASDAQ Helsinki Oy:ssä. UPM BIOFORE – BEYOND FOSSILS. upm.fi

2/2019 |  05

SEURAA POLKUA

Astu polulle ja löydä suomalaisen metsän salaisuudet. UPM Forest Life vie sinut metsän siimekseen ja havainnollistaa, kuinka voimme yhdessä säilyttää sen rikkaan monimuotoisuuden.

Seikkaile metsään osoitteessa upmforestlife.com .

LÖYDÄ LAJIT

UPM Forest Life -sivustolta löydät yli 150 lajia. Lajeja löytyy myös tämän lehden sivuilta. Tunnistatko ne kaikki? Puhelimesi QR-lukija auttaa löytämään ne.

Palokärki DRYOCOPUS MARTIUS

Juolukkasinisiipi AGRIADES OPTILETE

Puolukka VACCINIUM VITIS-IDAEA

upmforestlife.com

Biofore in bus iness

TEKSTI Matti Remes   KUVAT UPM

ASIAKKAIDEN ODOTTAMA INVESTOINTI Uruguayhin rakennettava uusi sellutehdas on UPM:lle historiallinen kasvuloikka, mutta se on iso asia myös sellua ostaville asiakkaille. P aso de Los Torosiin nouseva uusi sellutehdas kasvattaa merkittävästi UPM:n sellubisneksen kokoa ja parantaa koko yhtiön tuloksen­ tekokykyä, mutta sillä on tärkeä merkitys myös asiakkaille. UPMBiorefining -liiketoiminta- alueen johtaja Bernd Eikens kertoo tapaamistaan kiinalaisista asiakkaista, jotka odottavat jo innolla uuden tuotantolaitoksen käynnistymistä. ”He toivoivat, että voisimmeko nopeuttaa kehittyvissä talouksissa. Nämä megatrendit lisäävät pehmo-, pakkaus- ja erikoispapereiden kysyntää. ”Kiinassa ja monessa muussakin Aasian maassa sellun kasvunäkymät ovat edelleen vahvat, vaikka pehmopaperimarkkinat ovatkin kasvaneet siellä vauhdilla. Sama pätee Afrikkaan ja moneen muuhunkin paikkaan maailmassa.” Eikens huomauttaa, että kehittyneissäkin maissa sellun markkinanäkymät ovat hyvät, sillä puukuitua tarvitaan raaka-aineeksi moniin fossiilipohjaista muovia korvaaviin tuotteisiin. ”Sellun kysyntää lisää myös väestön ikäänty­ minen, kun vaippojen kaltaisia hygieniatuotteita tarvitaan entistä enemmän.”

hanketta ja saada tehtaan käyntiin mahdollisim­ man nopeasti. On rohkaisevaa kuulla, että uuden tehtaan tuotteille on jo nyt kova kysyntä. Se on erinomainen lähtökohta hankkeen onnistumi­ selle”, Eikens sanoo. Sellun kysynnän kasvu jatkuu UPM:n asiakkaiden kommentit kuvaavat hyvin sellun globaaleja markkinanäkymiä, joiden mukaan markkinasellun kysynnän kasvun arvioidaan jatkuvan noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Kasvua vauhdittavat kaupungistumisen ja keskiluokan ostovoiman vahvistuminen etenkin

“Kiehtovaa kasvaa yhdessä asiakkaiden kanssa” Paso de los Torosin uuden sellutehtaan tuotanto­ kapasiteetti on 2,1 miljoonaa tonnia eukalyptus­ sellua, mikä tarkoittaa yli 50 prosentin lisäystä UPM:n sellukapasiteettiin. Tuotantolaitoksen on määrä käynnistyä vuoden 2022 toisella vuosipuo­ liskolla. ”On kiehtovaa kasvaa yhdessä asiakkaiden kanssa”, Eikens sanoo.

u

08 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

"On rohkaisevaa kuulla, että uuden tehtaan tuotteille on jo nyt kova kysyntä. Se on erinomainen lähtökohta hankkeen onnistumiselle.” – Bernd Eikens

2/2019 |  09

INVESTOINTI LISÄÄ UPM:n sellukapasiteettia yli 50 %, mikä kasvattaa olennaisesti sekä sellu­ liiketoiminnan kokoa että UPM:n tuloksentekokykyä tulevaisuudessa.

EUKALYPTUKSEN SAATAVUUS tehtaalle on varmistettu UPM:n omilta ja vuokratuilta puuviljelmiltä sekä yhteistyösopimuksin yksityisten maanomistajien kanssa. UPM:llä on Uruguayssa 382 000 hehtaaria omia ja vuokrattuja puuviljelmiä.

UPM:n investoinnin ajoitus on hyvä myös siksi, että seuraavan kolmen vuoden aikana markkinoille odotetaan vain rajallisesti uutta kapasiteettia. Uuden sellutehtaan rakentaminen on 2,7 miljardin dolla­ rin investointi, joka vaatii vuosien valmistelun. Lisäksi tehtaalla on oltava käytössään kilpailukykyiset ja kestävällä tavalla kasvatetut puuvarat. Sellumarkkinoilla suurimmat riskit liittyvät maailmantalouden suhdanne­ vaihteluihin. Sellun kysynnässä ja eri- tyisesti hinnoissa onheilahteluja, kuten kaikissa muissakin hyödykkeissä. ”Esimerkiksi tällä hetkellä sellun hinnat ovat selvästi viime vuotta alemmalla tasolla. Hintavaihtelut ovat asia, jonka kanssa on vain opittava tekemään töitä.” Eikens odottaa, että uudessa teh­ taassa päästään hyvään tuottoon eri markkinatilanteissa, sillä siitä tulee yksi maailman kilpailukykyisimmistä sellutehtaista. Keskeisiä valtteja ovat tehokas puunhankinta ja logistiikka. Kilpailuetua antavat myös suuri tuotantokapasiteetti, paras saatavilla oleva tuotantoteknologia ja osaava henkilöstö. ”Jos oman tuotannon tehokkuus ja kustannusrakenne ovat kohdillaan, tuotantoa ei tarvitse vähentää tilan­ teissa, joissa sellun markkinahinta

Investoinnilla on valtava vaikutus UPM:n liiketoimintaan ja pitkän aikavälin arvonluontiin.

nen vuoden aikana kasvattanut puuviljelmiään suunnitelmallisesti Uruguayssa ja sillä on maassa vuonna 2007 käynnistynyt Fray Bentosin sellutehdas. ”Tunnemme maan hyvin, ja meillä on siellä jo osaavat tiimit.” Eikensin mukaan kahden tehtaan synergiaedut ovat huomattavat, kun uudella tehtaalla voidaan hyödyntää yhtiön jo olemassa olevaa organisaa­ tiota Uruguayssa henkilöstöhallin­ nosta taloushallintoon. ”Voimme jakaa osaamista myös tuotantoon ja kunnossapitoon liittyvissä asioissa. Kuljetusmatkojen minimointi puuviljelmiltä tehtaalle parantaa puolestaan molempien tehtaiden kustannustehokkuutta. Lisäksi pystymme hyödyntämään

laskee. Hinnan lasku tietää sen sijaan vaikeuksia niille tuotantolaitoksille, joiden tuotantokustannukset ovat korkeat. Ne joutuvat supistamaan tuotantoaan.” Uruguay optimaalisin sijoitus- paikka Ennen investointipäätöstä UPM kartoitti uuden tehtaan mahdollisia sijoituspaikkoja. Uruguay valikoitui paikaksi siksi, että siellä on vastuullisen metsäteolli­ suuden edellyttämät olosuhteet. Maa on poliittisesti ja sosiaalisesti vakaa. Lisäksi paikalliset lait säätelevät selkeästi puuviljelmien käyttöä, mikä edistää vastuullista metsäteollisuutta. Myös sillä oli iso merkitys, että UPM on viimeksi kuluneen kymme­

10 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

SELLUTEHDAS ON SUUNNITELTU täyttämään Uruguayn tiukat ympäristövaatimukset sekä kansainväliset standardit ja suositukset uuden­ aikaisille tehtaille. Tehtaan ympäristövaikutuksia seurataan laajalla ja läpinäkyvällä valvonnalla. Alussa tehtaan tuotantokapasiteetti on 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa.

Eikens huomauttaa, että investointi Paso de Los Torosiin linkittyy täysin UPM:n Biofore-strategiaan, jonka lähtökohta on puuraaka-aineen jalos­ taminen korkealaatuisiksi, uusiutu­ viksi ja innovatiivisiksi biotalouden tuotteiksi. Sellukuitu on lähtökohta monien tuotteiden valmistukseen. ”Investoinnilla on valtava vaikutus UPM:n liiketoimintaan ja pitkän aika­ välin arvonluontiin, onhan kysymys yhtiön historian suurimmasta inves­ toinnista. Se koskettaa koko yhtiötä ja tärkeimpiä sidosryhmiämme.” ”Myös sijoittajat seuraavat varmasti suurella mielenkiinnolla hankkeen edistymistä.” 

sellun kuljetuksessa samoja aluksia ja satamalogistiikkaa.” Iso vaikutus koko UPM:lle UPM on rakentanut viime vuosina suunnitelmallisesti markkinalähtöistä selluliiketoimintaa, jolla on laaja asiakaskunta. ”Ennen vuotta 2008 yhtiö toimitti sellua käytännössä vain omiin paperi­ tehtaisiinsa. Sen jälkeen olemme kehittäneet organisaatiotamme niin, että olemme merkittävä toimija myös globaaleilla sellumarkkinoilla.” ”Mitä suuremmaksi kasvamme, sitä ammattitaitoisemmaksi toimintaa on kehitettävä. Meidän tulee parantaa resurssitehokkuutta sekä tehostaa prosesseja, tuotannon suunnittelua ja logistiikkatoimintoja.”

MIKÄ LAJI?

2/2019 |  11

TEKSTI Daniel Dawson   KUVAT Presidencia Uruguay; Andrés Bartet

UPM:n kasvuhanke käynnistää UUDEN AIKAKAUDEN KESKI- URUGUAYSSA

12 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

U usi tehdas on UPM:n kaikkien aikojen suurin investointi. Iso teollinen investointi piristää merkittävästi niin alueellista kehitystä kuin koko Uruguayn taloutta. "UPM:n tehtaan perusta­ minen Pueblo Centenarion kaupunkiin vaikuttaa laajasti Duraznon maakun­ nassa ja sitä ympäröivällä alueella”, Duraznon kuvernööri Carmelo Vidalín sanoo. ”Asukkaat ympäri maakuntaa näkevät, että tehdas lisää talouskasvua parantamalla työl­ listymismahdollisuuksia. He pitävät sitä myös mahdollisuutena kehittää aluetta laajemminkin, sillä hanke tuo asukkaiden saataville uutta tek­ nologiaa sekä logistiikka- ja liikenneyhteyksiä, koulutusmahdollisuuksia, terveydenhuoltopal­ veluita ja muita palveluita”, Vidalin toteaa. Talouden veturi Maailman neljänneksi suurimman tilintarkastus­ yhtiön Deloitten selvityksen mukaan hankkeen taloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. UPM investoi kaikkiaan yli 3 miljardia Yhdysvaltain dollaria sellutehtaan ja Montevideon sataman selluterminaalin rakentamiseen sekä paikallisen infrastruktuurin kehittämiseen. Tämän lisäksi on odotettavissa noin 1,2 miljardin dollarin verran julkisia investointeja sellutehtaan toimintaan liittyvän julkisen infrastruktuurin parantami­ seen. Paso de los Torosin tehdas tuottaa lisäarvoa Uruguayn taloudelle myös sitten, kun raken­ nusvaihe on päättynyt ja uusi sellutehdas on toiminnassa. Pelkän tehtaan rakennusvaiheen odotetaan vilkkaimmillaan luovan yli 6 000 täysiaikaista työpaikkaa ja pumppaavan lähes 1,2 miljardia dollaria Uruguayn talouteen. Se vastaa noin kahta prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Tähän tulevat lisäksi julkiset investoinnit, kuten sataman sisäänkäynnin ruoppaaminen Montevideossa, tiestön ja siltojen kunnosta­ minen sekä rautatieyhteyden rakentaminen pääkaupunki Montevideon ja Duraznon välille. Kun rakennustyöt on saatu päätökseen, Keski-Uruguayn rataverkoston kautta voidaan kuljettaa kaksi kertaa nykyistä enemmän rahtia, mikä vähentää muiden alueesta kiinnostuneiden yritysten logistisia kustannuksia.

UPM:n uusi sellutehdas Duraznon maakunnassa lähellä Paso de los Torosin kaupunkia luo valmistuttuaan 10 000 työpaikkaa metsäteollisuuden koko arvoketjussa. Investointi piristää merkittävästi koko Uruguayn taloutta.

CARMELO VIDALÍN

SOSIOEKONOMISTEN VAIKUTUSARVIOINTIEN mukaan tehtaan arvioidaan kasvattavan Uruguayn bruttokansantuotetta noin 2 %, ja Uruguayn vuosittaisen viennin arvioidaan kasvavan noin 12 %. Toiminta-aikanaan tehtaan arvioidaan luovan Uruguayn talouteen noin 10 000 pysyvää työpaikkaa.

2/2019 |  13

Uusia työpaikkoja Deloitten arvion mukaan tehdas tuo valmis­ tuttuaan Uruguayn talouteen vuosittain 1,35 miljardia dollaria, mikä on noin 2 % maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Tästä summasta 900 miljoonaa dollaria tulee itse sellutehtaan sekä yhtiön suorassa val­ vonnassa olevien alihankkijoiden toiminnan tuloksena ja loput epäsuorista ja toiminnasta johdetuista vaikutuksista. ”Alueellisen bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 10 %”, Vidalín kertoo. ”Se luo tuloja Duraznon lisäksi moniin muihin alueen kaupunkeihin ja maakunnan itäosiin.” Taloudelliset vaikutukset eivät rajoitu vain Duraznoon. UPMmaksaa arvioiden mukaan vuosittain veroina 105 miljoonaa dollaria ja sosiaaliturvamaksuina 66 miljoo­ naa dollaria. Nämä summat jakautuvat koko Uruguayn alueelle. Uuden sellutehtaan arvioidaan luovan noin 10 000 pysyvää täysiaikaista työpaikkaa eri puolille maata. Lukuun sisältyy noin 600 UPM:n omaa työntekijää ja alihankkijoiden 4 000 työntekijää, jotka työskentelevät muun muassa tehtaan kunnossapidossa, kuljetuksissa ja puuviljelmillä. Arvioiden mukaan lisäksi syntyy 6 000 täysiaikaista työpaikkaa toimitusketjun eri osissa ja eri puolilla maata. Deloitten selvityksessä käy ilmi tehdas­ hankkeen laajat positiiviset yhteiskunnal­ liset vaikutukset erityisesti työpaikkojen syntymisen edistäjänä alueella, jonka kehitys on sosioekonomisilla ja kehitysin­ dikaattoreilla mitattuna ollut keskiarvoa heikompaa. Yksi Vidalínin ja Duraznon asukkaiden suu­ rista haasteista on paikallisten palveluiden kehittäminen. Noin 5 000 uuden työntekijän arvioidaan muuttavan Pueblo Centenarioon ja läheiseen Paso de los Torosiin, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on tällä hetkellä 15 000 asukasta. Vidalín kertoo, että hänen paikal­ lishallintonsa neuvottelee parhaillaan terveydenhuoltopalveluiden laajentamisesta maakunnassa, ja UPM on luvannut auttaa investoimalla asuntorakentamiseen. Uruguayn suunnittelu- ja talousarviovi­ raston (OPP) johtaja Álvaro García pyrkii Heijastusvaikutuksia palveluiden kehittämiseen

u

TEHDASHANKKEEN TALOUDELLISET vaikutukset ovat merkittävät. UPM investoi kaikkiaan yli 3 miljardia US-dollaria sellutehtaan ja Montevideon sataman selluterminaalin rakentamiseen sekä paikallisen infrastruktuurin kehittämiseen. Tämän lisäksi on odotettavissa noin 1,2 miljardin dollarin verran julkisia inves­ tointeja tiestön ja siltojen kunnostaminen sekä rautatieyhteyden rakentamiseen Montevideon ja Duraznon välille.

14 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

”Kehitysohjelma koskee kaikkea, mikä liittyy koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, yleiseen turvallisuuteen ja tieturvallisuuteen, asumiseen ja ihmisten arkielämän eri puoliin.”

– Àlvaro García

valittiin. Rodgers arvioi tehtaan purkuveden ympäristövaikutusten jäävän hyvin pieniksi. ”UPM rakentaa jätevedenpuhdis­ tamon, joka hyödyntää parasta saa­ tavilla olevaa teknologiaa”, Rodgers toteaa. ”Toisin sanoen UPM rakentaa huippumodernin järjestelmän, joka käsittelee jäteveden tehokkaasti ja joka täyttää Uruguayn tehtaalle asetetut tiukat vaatimukset.” Rodgers lisää, että Uruguayn hal­ litus tulee lisäämään Rio Negro -joen vähimmäisvirtaamaa alas läheisen vesivoimalan padolta. Tämä tehdään Uruguayn ympäristöviranomaisen määritelmän mukaisesti perustuen sellutehtaan ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksiin. Rodgersin mukaan vähimmäisvirtaaman lisääminen tulee todennäköisesti kohentamaan joen yleistilaa. Uruguayn valvontaviranomaiset edellyttävät uuden tehtaan täyttävän samat tiukat vaatimukset, jotka UPM:n Fray Bentosin sellutehdas on niiden valvonnassa täyttänyt. ”Fray Bentosin tehdas oli Uruguayn ensimmäinen suuri sellutehdas. Uruguayn hallitus teki reaaliaikaista seurantaa tehtaan ympäristövaikutuksista, ja tulokset raportoitiin hallitukselle jatkuvasti siten, että he saattoivat tarkistaa teh­ taan todellisen suorituskyvyn milloin tahansa”, Rodgers huomauttaa.

yhteistyössä yhtiön ja paikallishal­ lintojen kanssa johtamaan hankkeita viraston Keski-Uruguayhin liittyvän kehitysohjelman avulla. ”Ohjelma koskee kaikkea, mikä liittyy koulutukseen, terveyden­ huoltoon, sosiaaliturvaan, yleiseen turvallisuuteen ja tieturvallisuuteen, asumiseen ja ihmisten arkielämän eri puoliin”, hän toteaa. Koulutus on erityisen tärkeää, jotta Duraznon asukkaat ja muut uruguaylai­ set voivat hyötyä investoinnista. Vidalín arvioi, että uuden tehtaan luomista työpaikoista 5 %menee akateemisesti koulutetuille ammattilaisille ja 10 % teknikoille ja asiantuntijoille. ”Olemme tietoisia koulutuksen tarpeellisuudesta työllistymismahdolli­ suuksien parantamisessa. Hallintomme on siksi toteuttamassa koulutussuunni­ telmia yhteistyössä muun muassa Uruguayn kansallisen työllisyys- ja ammattikoulutusinstituutin INEFOPin kanssa, jotta paikalliset voivat hyötyä avautuvista työpaikoista”, Vidalín kertoo. Tiukat ympäristövaatimukset Ympäristö on toinen merkittävä alueen asukkaita ja laajemmin kaikkia uruguaylaisia hankkeessa huolestutta­ nut asia. Bruce Rodgers työskentelee ympäristökonsulttina Ecometrix- yhtiössä, joka toimi UPM:n neuvon­ antajana, kun uuden tehtaan paikkaa

Parempaa Uruguayta rakentamassa

Vidalín ja García ovat yhtä mieltä Rodgersin kanssa siitä, että tehtaan ympäristövaikutukset tulevat jäämään hyvin pieniksi. Vidalínin mukaan Fray Bentosin tehtaan ympäristösuoritus­ kyky on ollut erinomainen koko sen 12-vuotisen toiminnan ajan. Tämä on lisännyt luottamusta, ettei uusi tehdas aiheuta haitallisia ympäristövaiku­ tuksia. Myös UPM:n suomalaisilla juurilla on oma merkityksensä. Suomen maine ympäristöasioihin sitoutuneena maana on helpottanut luottamuksen syntymistä yhtiön toimintaan paikal­ lisviranomaisten keskuudessa. ”Tämänkaltainen investointi on kestävää kehitystä, ja se ottaa huomi­ oon niin taloudelliset, ekologiset kuin sosiaalisetkin näkökohdat”, García lisää. ”Tämä on Uruguaylle erittäin tärkeää.” Vidalín ja García toivovat, että UPM:n kahden sellutehtaan menestys houkuttelee maahan lisää vastaavan­ laisia investointeja. ”Sen lisäksi että investointi itses­ sään hyödyttää, se myös viestii maail- malle siitä, että Uruguay on vakavasti otettava ja vastuullinen maa, jossa kunnioitetaan viranomaisia ja sijoit­ tajia”, García toteaa. ”Se kannustaa kansainvälisiä sijoittajia uskomaan ja investoimaan Uruguayhin.” 

2/2019 |  15

Lentoliikenteen kasvulle ei näy rajoja, mutta päästöjä pitäisi vähentää. Yhtälö on ratkaistavissa vain lisäämällä nopeasti biopolttoaineiden käyttöä ilmailussa. BIOJETIN LÄHTÖPORTILLA ON RUUHKAA

TEKSTI Marko Erola   KUVAT UPM

16 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

L entoliikenteen kasvua eivät ole estäneet hurrikaanit, eivät finanssikriisit, eivät terrorismi, ei mikään. Kun kymmenen vuotta sitten lentäen matkusti vuosittain 2,5 miljardia ihmistä, tänä vuonna luku on 4,5 miljardia. Siltikin vasta viidesosa maapallon asukkaista on lentänyt, joten kansainväli­ nen ilmakuljetusliitto IATA ennustaa matkustaja­ määrän tuplaantuvan vuoteen 2037 mennessä. Tänäkin vuonna sata miljoonaa aasialaista lentää ensimmäisen kerran eläessään. Taivaiden ruuhkautuminen on kasvattanut myös päästöjä. Vuodessa lennettävät 40 miljoonaa lentoa – keskimäärin yli 100 000 lentoa päivässä – päästävät 900 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Jos ilmailu olisi valtio, se olisi kuudenneksi suurin päästäjä Japanin ja Saksan välissä. Tämän vuoden tammi–kesäkuun tietojen mukaan päästöt ovat kasvaneet taas lähes 3,5 prosenttia. Jos ennusteet toteutuvat, ilmailu yksin saattaa käyttää puolet ilmastonmuutospaneelin IPCC:n määrittelemästä hiilibudjetista, jolla keskilämpö­ tilan nousu saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Pahimmillaan ilmailupäästöt voivat yli kolminkertaistua vuosisadan puoliväliin mennessä.

vievät polttoainetta neljänneksen vähemmän kuin edellisen sukupolven koneet. Kenttätoimintoja on järkeistetty ja lentojen reititystä optimoitu. Lentoyhtiöt myös lähes poikkeuksetta tarjoavat matkustajille mahdollisuuden kompensoida pääs­ töjä tai tukea biokerosiinin käyttöä maksamalla hieman lisähintaa lennosta. Suuret toiveet on pantu päästövähennysohjel­ miin. Päästökauppa alkoi EU:n sisäisessä liiken­ teessä vuonna 2012, ja YK:n ilmailujärjestö ICAO on asettanut kansainvälisen lentoliikenteen päästöille katon vuoden 2020 tasoon. ICAO:n päästövähennysohjelmassa (CORSIA) on mukana jo 192 maata, joten vähennyspotentiaalia on ainakin teoriassa paljon. Käytännössä lentoyhtiöt vasta seuraavat päästöjään. Sitten alkaa vapaaehtoinen pilottivaihe (2021), sitten vapaaehtoinen ensimmäinen vaihe (2024), ja päästörajat ylittävien päästöjen kompen­ sointi tulee pakolliseksi vasta vuonna 2027. Silloinkin järjestelmän tehokas toimiminen edellyttää, että energiantuotanto, teollisuus ja muu liikenne onnistuu vähentämään päästöjä niin, että kompensointioikeuksia on ostettavissa. Göteborgin teknillisen yliopiston tutkijat eivät usko kompensaatiosopimusten vievän tavoitteisiin. ”Ruotsissa muiden sektorien vähennysten siirtä­ minen ilmailuun EU:n päästökaupan ja CORSIAn puitteissa vähentää hiilipäästöjä analyysimme mukaan 0,8 prosenttia vuodessa, paljon vähemmän kuin kahden asteen tavoite vaatisi”, sanoo apulais­ professori Jörgen Larsson .

Kompensaatio ei riitä Ilmailuala on tiedostanut asian. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ala on investoinut tuhat miljardia dollaria lentokoneisiin, jotka

u

2/2019 |  17

KESTÄVIEN ILMAILUPOLTTOAINEIDEN potentiaali on suuri, koska vasta 0,01 % kerosiinin kulutuksesta on biokerosiinia.

kinajohtaja SkyNRG kertoo toimitta- neensa biokerosiinia runsaalle 30 lentoyhtiölle ja yli 150 000 lennolle. SkyNRG:n toimittama biolentopetroli on valmistettu käytetyistä paisto­ rasvoista, ja sitä voi sekoittaa sellaise­ naan fossiiliseen lentopetroliin. Tyypillinen sekoitussuhde on jokunen prosentti biopolttoainetta ja loput fossiilista. Näin on siksi, että biokerosiini on tällä hetkellä yli kolme kertaa kalliimpaa kuin fossiilinen ”jetti”. Näin suuri hintaero tarkoittaa käytännössä sitä, ettei biokerosiini yleisty tarpeeksi nopeasti ilman julkista tukea. Ilmeisistä hyödyistään huolimatta biokerosiinin käytön lisääminen ei ole mutkatonta. Ilmailuala työllistää lähes 66 miljoonaa ihmistä. Sen tuotteiden ja palvelujen vuotuinen arvo on 2,7 biljoonaa dollaria. Arvossa mitaten kolmannes maailmankaupan Kalliimmat liput vai biopolttoaineet?

tavarasta kulkee ilmateitse. Poliitikkojen ei ole helppo tehdä lentämisestä kalliimpaa kiristämällä matkustajien ja polttoaineen verotusta tai pakottamalla lentoyhtiöt käyttä­ mään biokerosiinia – ei etenkään nyt, kun lentoyhtiöitä menee nurin ennä­ tysvauhtia investointisuman ja pian neljä vuotta kallistuneen kerosiinin takia. Matkustajavero on käytössä monissa maissa, mutta polttoainetta verottavat

Suuri uusiutuva toivo Entistä tehokkaampien moottorien, päästövähennysohjelmien sekä toimintojen optimoinnin on arvioitu vähentävän päästöjä kahdesta kolmeen prosenttia vuosittain. Se on sinänsä paljon, muttei riitä edes pysäyttämään päästöjen kasvua, saati vähentämään niitä. Kun 99 prosenttia lentojen ja puo­ let kenttien päästöistä syntyy ”jetin” polttamisesta ja kun vedyn ja sähkön tapaiset vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat teknisesti keskeneräisiä, ilmailun välittömin ja vaikuttavin keino pääs­ töjen leikkaamiseksi on uusiutuvat biopolttoaineet. Kestävien ilmailupolttoaineiden (Sustainable Aviation Fuels) päästöt ovat tyypillisesti viidenneksen fossii­ lisen kerosiinin päästöistä. Potentiaali on suuri siksikin, että vasta 0,01 prosenttia kerosiinin 250 miljoonan tonnin vuotuisesta kulutuksesta on biokerosiinia. Ilmailun biopolttoaineiden mark­

NÄIN MATKUSTAT EKOLOGISEMMIN:

1 2 3 4 5 6

Mieti , olisiko lennolle jokin vähäpäästöisempi vaihtoehto. Valitse lentoyhtiö, jolla on moderni laivasto. Valitse suoria reittejä ja lennä alusta asti oikeaan suuntaan. Vältä suuria ja ruuhkaisia lentoasemia. Hyödynnä julkista liikennettä. Kompensoi lentosi ja tue biopolttoaineiden käyttöä.

“Uusiutuvan biokerosiinin käyttötavoitteisiin on vaikea päästä ilman julkisia tukitoimia etenkin, kun valtiot tukevat suoraan liikenteen muita sektoreita ja fossiilisilla polttoaineilla on syvään juurtunut rakenteellinen tuki.” – Maarten van Dijk

Lähteet: Finnair, KLM

18 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

vain muutama maat kotimaan reiteillä. Ilmailun kansainvälistä polttoaineveroa on tutkittu, mutta päätöksiä ei ole, eikä hevin tule. Näyttää vahvasti siltä, että biopoltto­ ainekiintiöt etenevät nopeammin. Biokiintiön ottaa ensimmäisenä käyttöön Norja, missä tankatusta kerosiinista puoli prosenttia on oltava bioa vuoden 2020 alusta läh­ tien. Kymmenen vuoden kuluessa osuus nousee 30 prosenttiin. Vastaavia kiintiöitä valmistelevat ainakin Ruotsi, Suomi, Espanja ja Ranska. Biokerosiinin markkinajohtaja SkyNRG ennustaa kiintiöiden yleistyvän viidessä vuodessa. Ilman poliittista tahtoa päästötavoitteisiin ei yksinkertaisesti päästä. “Uusiutuvan biokerosiinin käyttötavoitteisiin on vaikea päästä ilman julkisia tukitoimia etenkin, kun valtiot tukevat suoraan liiken­ teen muita sektoreita ja fossiilisilla polttoaineilla on syvään juurtunut rakenteellinen tuki”, sanoo SkyNRG:n toimitusjohtaja Maarten van Dijk .

Biojet-miljardit kiinnostavat Lentokerosiinia kuuluu lähes 280 miljoonaa tonnia vuodessa. ICAO ennustaa kulutuksen nousevan 852 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä, noin kolminkertaistuvan. Puolet siitä määrästä pitää olla biokerosiiniä, jos ICAO aikoo saa­ vuttaa päästötavoitteensa. Van Dijk arvioi ”biojetin” vuosikulutuksen nousevan vähintään 200 miljoonaan tonniin, vaikka kaikki muut keinot päästöjen vähentämiseksi onnistu­ vat odotuksia paremmin. Jokainen prosentti markkina­ osuutta lentokerosiinista on useita miljardeja euroja. Miljardeista osansa haluavat niin uusiutuvan dieselin tuottajat, polttoainejakeli­ jat, teknologiayhtiöt kuin lentoyh­ tiötkin, joista muun muassa United Airlines, British Airways ja KLM ovat investoineet biokerosiiniin. Biojet on lähdössä lentoon. Kaikkien biopolttoainetuottajien ja teknologiakehittäjien on nyt syytä suunnata lähtöportille, jotka mieli­ vät maailman lentoyhtiöiden kyytiin vähentämään lentopäästöjä. 

UPM Biopoltto- aineiden toinen jalostamo tekisi myös jettiä Lappeenrannan biojalostamon tuottei- ta ei tällä hetkellä mene lentokoneisiin, mutta ”jetti” on tärkeä osa UPM:n Kotkaan suunnittelemaa toista jalosta- moa. Kotkaan hahmoteltu seuraavan suku- polven biojalostamo valmistaisi noin 500 000 tonnia (viisi kertaa Lappeenrannan tuotanto) kehittyneitä liikennepolttoaineita ja bioraaka-ai- neita kemianteollisuudelle. Eurooppalaisittainkin suuren jalostamon on tarkoitus käyttää laajaa raaka-aine- pohjaa kiinteitä ja nestemäisiä jäte- ja tähdejakeita. Raaka-ainetta olisi myös kiinteä biomassa sekä kestävään maa­ talouteen ja hiiliviljelyyn perustuva öljy- kasvi Brassica carinata . ”Valtioiden biopolttoainevelvoitteiden myötä kestävää biopolttoainetta on käytettävä tietty määrä. Kun kysyntää näin muodostuu, teollisuus vastaa tarjonnalla. Käynnistyy positiivinen kierre, joka osaltaan hillitsee ilmaston- muutoksen nopeutta”, sanoo UPM Biopolttoaineissa markkinoiden kehit­ tämisestä vastaava Maiju Helin , joka myös edustaa yhtiötä päästövähen­ nyksiä suunnittelevissa ilmailun kansain- välisissä foorumeissa. Kotkan jalostamon osalta on meneillään teknisiä ja kaupallisia selvityksiä

UPM lentää harkiten UPM:llä on tuotantoa monilla mantereilla, yli 19 000 työntekijää ja asiakkaita 110 maassa, joten yhtiöläiset joutuvat lentämään paljon. Tästä lentämisestä jäi viime vuonna ilmakehään 10 000 tonnin CO 2 -päästö, mikä vastaa noin tuhannen suomalaisen vuotuisia päästöjä. UPM:ssä lentomatkustaminen on viime vuosina pysynyt melko vakiona. Suuri pudotus lentomäärissä tapahtui jo 15 vuotta sitten, kun yhtiö otti käyttöön sähköiset kokous- sovellukset. Kokoussovellukset ovat jo pitkään olleen ensi- sijainen tapa osallistua muualla pidettäviin kokouksiin. Matkustaa voi silloin, kun se on välttämätöntä työ- tehtävien hoitamiseksi. Beyond Fossils -lupauksensa mukaisesti UPM pyrkii jatkuvasti vähentämään päästöjään ja tekemään tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Suomessa yhtiön hyvin hoidetut metsät imevät vuosittain 500 000 tonnia hiilidioksidia. Uruguayhin UPM on luonut tyhjästä 40 miljoonan tonnin hiilivaraston viljelemällä eukalyptusta.

2/2019 |  19

TEKSTI Geni Raitisoja   KUVAT Fabio Pilotti; Aska; James Tye

Yksin asuvat ostoksilla

20 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

MIKÄ LAJI?

Yhden hengen kotitalouksien määrän odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 120 miljoonalla. Määrä kasvaa maailmanlaajuisesti nopeammin kuin minkään muun kotitaloustyypin. Pienempiä ja kestävämpiä pakkauksia tarvitaan enemmän. K aupungistuminen muuttaa elämän­ tyyliämme. Se vaikuttaa yhden hengen kotitalouksien määrän kasvuun avioliittojen vähene­ misen, syntyvyyden laskemisen, väestön ikääntymisen ja käytettävissä olevien tulojen kasvun ohella. Going Solo -teoksen kirjoittaja Eric Klinenberg toteaakin haastatte­ lussa, että kaupungeissa ihmisillä on mahdollisuus asua yksin mutta viettää silti muiden kanssa aikaa julkisilla paikoilla. Klinenbergin mukaan yhden hengen taloudet ovat suhteellisen uusi ilmiö, sillä ennen 1950-lukua historiassa ei ole ollut yhteiskuntia, joihin kuuluu suuria määriä yksin asuvia ihmisiä. Arvioiden mukaan yhden hengen talouksien määrä oli vuoden 2016 lopussa 330 miljoonaa, ja Euromonitor arvioi määrän kasvavan maailmanlaajuisesti 120 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

PALJON MATKUSTAVANA Anna Kuusela istuu useammin ravintolapöydässä kuin syö kotona. Mutta silloin kun hän niin tekee, noutoruoka tilataan sovelluksella.

paikalliselta tuoretorilta. Itse käyn mieluummin supermarketeissa tai tilaan verkkoruokakaupoista. Se on kätevämpää, koska tuotteet ovat valmiiksi pakattuja ja käyttövalmiita. Isovanhempieni kanssa laitamme ruokaa kotona, mutta ostamme myös joitakin ruokalajeja ravintoloista. Tämä johtuu siitä, että meillä Kiinassa voi olla aterian aikana maisteltavana jopa 25 pientä ruokalajia.” Kiinassa on maailman suurimmat verkkokauppamarkkinat, ja verkosta voi tilata jopa tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. ”Ostan elintarvikkeita enimmäkseen Hema-verkkosuper­ marketista. Minulla on ystävä, joka laittaa ruokaa kotona, mutta hän ei ole käynyt supermarketissa vuosi­ kausiin. Kotiin tilaaminen on niin helppoa. Verkosta voi valita mitä tahansa hedelmiä tai vihanneksia, ja ne toimitetaan 20 minuutissa,

Tekniikka mahdollistajana ”Syön ulkona usein silloin, kun minulla on kokouksia tai tapaan ystäviä. Ulkona syömisessä ei ole kyse pelkästään siitä, että saa vatsansa täyteen, vaan sosiaalinen puoli on yhtä tärkeää.”, kertoo Lu Ying , toinen Future Urban Livingin perustajista. ”En syö kovin usein noutoruokaa. Tilaan sitä ehkä kerran tai pari viikossa ruokatilaussovelluksilla, kuten Elemellä.” Lulu asuu Shanghaissa, missä ulkona syöminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Lulun mielestä tämä johtuu siitä, että aasialaiset ateriat koostuvat monista eri ruokala­ jeista. ”Ei ole mitenkään epätavallista, että kotona ruokaa laittavat perheet täydentävät vaihtelun vuoksi aterioi­ taan valmiilla ruoilla. Kun menen isovanhempieni luokse illalliselle, he ovat ostaneet ruoka-aineksia

Lulu, Anna ja Alice asuvat yksin eräissä maailman kansainvälisim­ missä kaupungeissa. Kysyimme, miten yksin asuminen vaikuttaa osto­ päätöksiin, etenkin ruuan ostamiseen ja ulkona syömiseen.

2/2019 |  21

MILANOSSA ASUVA Alice Casiraghi asettaa etusijalle kestävyyden. Hän tekee ostoksensa mieluummin pienissä perheyrityksissä, sillä hän haluaa tukea luomu- ja lähituotteiden myyntiä.

”Onneksi asun maassa, jossa on saatavilla korkealaatuisia tuotteita. Haluan kunnioittaa ruokaa, joten en heitä sitä hukkaan. Ostan vain mitä tarvitsen. Lisäksi yritän hyödyntää ruoan ennen sen pilaantumista. Tämä taito on mielestäni unohtunut monilta. Ylikypsistä marjoista voi esimerkiksi tehdä hilloa tai ruoat voi yksinkertaisesti pakastaa ennen kuin ne pilaantuvat." Anna Kuusela , elämäntaidon valmentaja ja The Wander Woman’s Playbook - kirjan kirjoittaja, on Lontoossa asuva suomalainen, joka puhuu voimak­ kaasti ruokajätteiden vähentämisen puolesta. ”Matkustan paljon, ja minulla on usein tapaamisia asiakkaiden kanssa, joten joskus on järkevämpää, etten laita ruokaa itselleni. En halua ostaa ruokaa ja heittää sitä sitten pois, koska en ole kotona syömässä sitä.” Anna käyttää sovelluksia, kuten Ocadoa, noutoruoan tilaamiseen. ”Tilaan myös hedelmiä ja vihanneksia Abel & Colen kautta. He toimittavat laatikon, jossa on tarpeeksi aineksia noin kahteen

yleensä ilmaiseksi ajasta tai säästä riippumatta”, Lulu selittää. Supermarketit tarjoavat vaivatto­ muutta, joten Kiinan kaltaisissa maissa yhä useammat kuluttajat, muutkin kuin yksin asuvat, eivät enää käy paikallisilla tuoretoreilla. Tämä lisää tarvetta pakattujen elintarvikkeiden tarroille. Samaan aikaan brändinomistajat vastaavat yhden hengen talouksien kasvuun siirtymällä pienempiin pakkauskokoihin, jotka syrjäyttävät aiempina vuosina suositut perhe- ja säästöpakkaukset. Vähemmän hävikkiä Milanossa asuva palvelusuunnittelija Alice Casiraghi , joka on perustanut Future Urban Livingin yhdessä Lulun kanssa, asettaa etusijalle kestävyyden. ”En pidä kauppaketjuihin kuuluvista supermarketeista, koska niiden pak­ kauksista syntyy paljon jätettä. Käyn mieluummin perheiden pitämissä pienissä kaupoissa ja pakkaan ostokseni kestokassiin”, hän toteaa.

u

Yhden hengen talouksien etuna on mahdollisuus määrätä asioista itse. Tämä antaa yksin asuville merkittävästi valtaa kuluttajina, sillä he voivat valita tuotteita, jotka heijastavat heidän arvojaan. Erityisesti pakkausten vastuullisuus on ratkaiseva tekijä, mitkä tuotteet päätyvät yksin asuvien ostoskoriin.

22 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

Kun kestävän kehityksen merkitys yksin asuvien ostopäätöksissä lisääntyy, brändinomistajien on tarjottava kestävämpiä pakkausvaihtoehtoja.

Yhden hengen talouksien määrä on noussut 50 % vuodesta 2001 lähtien ja vuonna 2016 se oli 330 miljoonaa. Vuoteen 2020 mennessä yhden hengen talouksien osuus maailman kaikista kotitalouksista nousee 18 %:iin. Yhdysvalloissa suurin osa 16 miljoonasta yksin asuvasta on 35–64- vuotiaita. EU:ssa yhden hengen taloudet ovat yleisin kotitaloustyyppi. Ruotsissa 59 %:ssa kotitalouksista on vain yksi asukas.

joka ratkaisee, mitkä tuotteet päätyvät yksin asuvien ostoskoriin. Työmatkalaiset ympäri maailmaa ostavat noutokahviamiettimättä asiaa sen tarkemmin. Tämä työssäkäyvien näkökul­ masta tarpeellinen asia herättää kuitenkin Lulussa kysymyksiä. ”Keitän aamulla kahvia kotona. Se on ainoa aamupalani. Oletteko huomanneet, miten paljon noutokahvista syntyy muovijätettä?” Myös Alice yrittää välttää tuotteita, joihin on käytetty paljon pakkausmateri­ aalia. ”Yritän vähentää tuottamani muovi- jätteen määrää ostamalla shampoo- ja hoitoainepaloja, jolloin pulloja ei tarvita. Olen alkanut valmistaa itse esimerkiksi hammastahnaa, se on ihan helppoa.” "Euroopassa on helpompaa kantaa täytettävää vesipulloa, mutta se voi olla vaikeaa paikoissa, joissa vesijohtovettä ei ole turvallista juoda. Yritän myös välttää syömistä ja juomista tien päällä. Keskitty­ minen ruokailuun on osa italialaista kulttuuria – on kyse espressosta tai kokonaisesta ateriasta. Jos minulla ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa, valit­ sen pakkaamattoman vaihtoehdon kuten focaccian tai paninin”, Alice selittää. Kun kestävän kehityksen merkitys yksin asuvien ostopäätöksissä lisääntyy, brändinomistajien on tarjottava kestä­ vämpiä pakkausvaihtoehtoja. UPM:n kuitupohjaiset pakkausmateriaalit vastaavat kuluttajien ja brändien vaati­ muksiin uusiutuvista ja kierrätettävistä vaihtoehdoista fossiilisille materiaaleille. ”Meillä on yleensä niin kiire, ettemme ehdi syödä kunnon ateriaa täällä Lontoossa, joten päädymme ostamaan voileivän ja juoman. Nautimme ne sitten työpöydän ääressä”, Anna sanoo nauraen. ”Pyrin tekemään tiedostavan päätöksen siitä, mitä ostan, mutta olen myös käytännöllinen. Joskus on vain valittava paras mahdollinen vaihtoehto tarjolla olevista tuotteista. Minulle on jäänyt eräs tapa, jonka opin Suomessa: kuljetan aina ostoksilla mukanani kangaskassia. Näin voin ainakin välttää muovikassien ostamisen.” 

isoon salaattiin. Yksin asuvana saan siitä yleensä neljä annosta. Pidän siitä, että heidän toimittamansa ruoka tulee suoraan tuottajilta ja että he noutavat tyhjän laatikon kotoani.” Etikettien tutkimista Lulu, Alice ja Anna suosivat kaikki luo- mu- ja lähiruokaa. ”Luen etiketit tark­ kaan, sillä haluan tarkistaa, onko tuote luomua”, Lulu kertoo. ”Yritän syödä luomuruokaa niin paljon kuin mahdol­ lista. Ostan paikallisia hedelmiä ja vihan- neksia ja syön sesonginmukaan. Sesonki- ruokien suosiminen tarkoittaa, että ruoka on halvempaa ja tuoreempaa. Luomutuotteet vaikuttavat muita tuot- teita reilummilta, laadukkaammilta ja paremmilta, vaikka se ei tietenkään ole aina taattua.” Anna, joka on omien sanojensa mukaan lähes vegaani, valitsee luomua terveyssyistä. ”Arvostan terveyttäni. Lontoossa asumisessa on se hyvä puoli, että saatavilla on runsaasti vaihtoehtoja. Maksan mielelläni lisähintaa luomutuot­ teista, sillä itsestään huolehtiminen on mielestäni tärkeää.” Alice tekee myös ostoksensa mie- luummin pienissä perheyrityksissä, sillä hän haluaa tukea luomu- ja lähi- tuotteiden myyntiä. ”Erikoisliikkeet voi­ vat olla hieman kalliimpia, mutta ostan mieluummin niistä kuin kauppaketjuihin kuuluvista supermarketeista. Onneksi minulla on varaa tehdä tällaisia valintoja. Tiedän, ettei kaikilla, kuten työuraansa vasta aloittelevilla, ole mahdollisuutta tehdä samoin.” Tiedostavat kulutustavat Yhden hengen talouksien etuna on mah­ dollisuus määrätä asioista itse. He voivat päättää vapaasti ja pelkästään omien mieltymyksiensä mukaan, mihin käyt­ tävät rahansa. Tämä antaa yksin asuville merkittävästi valtaa kuluttajina, sillä he voivat valita tuotteita, jotka heijastavat heidän arvojaan. Erityisesti pakkausten vastuullisuus on yksi merkittävä tekijä,

2/2019 |  23

Innovat ion in Biofore

TEKSTI Matti Remes   KUVAT Janne Lehtinen, UPM

ASKEL KOHTI FOSSIILITONTA TULEVAISUUTTA

Fossiilisia raaka-aineita korvaavat uudet tarramateriaalit ovat esimerkki siitä, että pitkäjänteinen kehitystyö alkaa tuottaa tuloksia.

U usiutuvien pak­ kausmateriaalien kysyntä kasvaa nyt vauhdilla etenkin kulutta- jatuotteissa. Samalla fossii- lisista raaka-ai­ neista valmistettuja tarramateriaa­ leja halutaan korvata uusiutuvilla. Näihin kasvaviin tarpeisiin vas­ taa UPMRaftatacin uusiutuvasta muovista valmistettu tarramateri­ aali, joka on kehitetty yhteistyössä UPMBiopolttoaineiden kanssa. Uuden Forest Film -tuotteen raaka- aineena käytetään UPMLappeen­ rannan biojalostamon uusiutuvaa UPMBioVerno -naftaa, jota valmis­ tetaan selluntuotannon tähteenä syntyvästä mäntyöljystä. UPMRaflatacin filmituotteista vastaava johtaja Tuomo Wall

sanoo, että uusi tuote on markkinoi­ den ensimmäinen puupohjaisesta polypropeenista tehty tarramateri­ aali. ”Otamme nyt ensimmäisiä konk­ reettisia askeleita täyttääksemme lupauksemme päästä vaiheittain eroon fossiilisista raaka-aineista. Tavoitteena on, että jollakin aika- välillä kaikki Raflatacin filmimate­ riaalit ovat joko kierrätetyistä tai uusiutuvista raaka-aineista valmis­ tettuja”, Wall toteaa. Forest Filmin ohella UPM Raflatac on tuonut markkinoille myös Fossil-Free Adhesive -liiman, joka niin ikään valmistetaan uusiu­ tuvista raaka-aineista. Sitä voidaan käyttää tavallisia tarroja ohuempien tuotteiden kanssa. ”Näin saadaan kokonaisuus, jonka jokainen osa tukee kestävää kehitystä”, Wall sanoo.

Vastaa ominaisuuksiltaan perinteistä muovia

Edelläkävijöitä uusiutuvien ja täysin kierrätettävien pakkaus-materiaalien käytön lisäämisessä ovat elintarvik­ keita ja kosmetiikkaa valmistavat kansainväliset yhtiöt. Esimerkiksi Unileverin tavoitteena on siirtyä sataprosenttisesti uudelleen käytettäviin, kierrätettäviin tai kompostoitaviin muovipakkauksiin vuoteen 2025 mennessä. Procter & Gamble on puolestaan ilmoittanut, että yhtiö vähentää raakaöljystä Forest Filmin koko tuotanto­ ketjun ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki ovat sertifioi­ tuja eli ne todennetaan riippumattomasti.

24 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

FOREST FILM on hyvä esimerkki siitä, että UPM:n pitkäjänteinen kehitystyö fossiilisia raaka-aineita korvaavissa materiaaleissa tuottaa uusia tuotteita kaupallisille markkinoille.

valmistetun neitseellisen muovin käyttöä pakkauksissaan 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. ”Tuemme osaltamme tavanomaisen muovin käytön vähentämistä. Jokainen tonni uusiutuvastamuovista valmis­ tettua tarramateriaalia korvaa tonnin fossiilisista raaka-aineista valmistettua muovia,”Wall huomauttaa. Ominaisuuksiltaan biopohjaisesta muovista valmistettu tarramateriaali vastaa täysin perinteistämuovia. Tämä tarkoittaa, että sitä voidaan käyttää sellaisenaan nykyisissä tuotantopro­ sesseissa. Asiakkaille on lisäksi tärkeää, että tuotteen ympäristöystävällisyys ei ole pelkkien mainospuheiden varassa. Forest Filmin koko tuotantoketjun ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki ovat sertifioituja eli ne on todennettu riippumattoman kolmannen osapuo­ len toimesta.

Helmikuussa UPMBiopolttoaineet julkisti yhteistyön meijeriyhtiö Arlan, pakkausyhtiö Elopakin sekä kemikaaliyhtiö Dow’n kanssa. Arvoketju toimii niin, että Dow jalostaa UPMBioVerno -naftasta muovigranulaatteja, jotka Elopak hyödyntää Arlalle menevien pak­ kausten valmistuksessa. Uusiutu- vasta muovista tehdään kartonki­ pakkauksiin ohut muovikalvo, jonka ansiosta esimerkiksi maitotölkki saadaan tiiviiksi. ”Puupohjainen muovi vähentää huomattavasti fossiilisen muovin tarvetta, ja uudet pakkaukset voi kierrättää samalla tavalla kuin aiemminkin,” Snellman sanoo. 

Pitkäjänteinen kehitystyö tuottaa tulosta Forest Film on hyvä esimerkki siitä, että UPM:n pitkäjänteinen kehitys- työ fossiilisia raaka-aineita korvaa­ vissa materiaaleissa tuottaa uusia tuotteita kaupallisille markkinoille. ”Se on myös hyvä esimerkki tuloksekkaasta yhteistyöstä kon­ sernin sisällä. Yksi liiketoiminto valmistaa raaka-aineen, joka kumppanien kanssa jalostetaan valmiiksi tuotteiksi markkinoille,” UPMBiopolttoaineiden myyntipääl­ likkö Marko Snellman sanoo. Forest Filmin arvoketjuun kuuluu myös yhteistyökumppaneita, jotka valmistavat uusiutuvasta naftasta ensin hartsia ja edelleen Raflatacille toimitettavaa filmimateriaalia. Snellman korostaa, että uusia ratkaisuja löytyy usein eri teolli­ suudenalojen rajapinnoista.

2/2019 |  25

TEKSTI Vesa Puoskari   KUVAT Janne Lehtinen; UPM

MIKÄ LAJI?

Haavanhoitoa luonnosta

Uusi, kestävästä ja luonnollisesta puupohjaisesta raaka-aineesta valmistettu haavasidos nopeuttaa paranemista ja helpottaa potilaiden hoitoa.

U PM on kehittänyt FibDex®- haavanhoitotuotteen yhteis- työssä Helsingin yliopiston tutkijoiden sekä yliopistol­ lisen keskussairaalan palo- vammakeskuksen kirurgien ja hoitohenkilökunnan kanssa. FibDex on kolmas UPM:n kaupallistama uusiutuvaan ja vastuulli­ seen puuraaka-aineeseen pohjautuva biolääke­ tieteen tuote. Yhtiön biolääketieteen tuotteista vastaava johtaja, tohtori Jane Spencer-Fry kertoo, että lääketieteen ammattilaiset ovat ottaneet luonnonmateriaaleista tehdyn innovaation hyvin vastaan. ”Kirurgit ja sairaanhoitajat ovat hyvin kiin­ nostuneita uudesta tuotteesta, joka helpottaa potilaiden oloa ja voi vauhdittaa paranemista. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että haavasidoksesta on merkittävää hyötyä ihon­ siirrettä tarvitsevien potilaiden ihon ottokoh­ tien hoidossa.” Biolääketieteen innovaatio Innovaatio sai alkunsa, kun biofarmasian professori Marjo Yliperttula Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta kiinnostui nanosellusta. Lääketieteelliseksi tutkimusaiheeksi tar­ kentui biolääketieteen sovellukset. ”Alustavissa tutkimuksissa nanosellu osoittautui materiaa­ liksi, joka sopii erittäin hyvin yhteen ihmisen

26 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

FIBDEX ON maailman ensimmäinen nanoselluloosaan pohjautuva haavasidos.

Kliinisiin kokeisiin osallistuneiden potilaiden mukaan FibDexin käyttö oli miellyttävää koko hoidon ajan. Mikä vielä merkittävämpää, arpikudoksen laadussa ja sen verisuonistossa rapor­ toitiin merkittävää parannusta. ”Palovammapotilailla tehtävä haavasidosten vaihto voi olla kivulias toimenpide, joten FibDexistä hyötyvät niin potilaat kuin hoitajat. Potilaiden olo helpottuu ja samalla hoitajien resursseja vapautuu muuhun hoitotyöhön”, Spencer-Fry lisää. FibDexille on myönnetty CE-mer­ kintä kliinisissä kokeissa saatujen tulosten perusteella. Tuote täyttää lää- kinnällisille laitteille asetettujen stan­ dardien ja lainsäädännön vaatimukset. Tavoitteena globaalit markkinat UPM:n biolääketieteen tuotteet ovat uusi tulokas biolääketieteen ja kliinis­ ten sovellusten markkinoilla, joten yrityksen ja tuotteiden tunnettavuuden lisääminen vaatii paljon työtä. UPM etsii parhaillaan yhteistyökumppaneita tuotteiden jakeluun. ”Tavoitteenamme ovat maailman­ laajuiset markkinat. Euroopan lisäksi tuotetta voidaan myydä niissä Euroopan unionin ulkopuolella olevissa maissa, jotka hyväksyvät CE-merkinnän. Yhdysvalloilla ja Kiinalla on aivan omat vaatimuksensa säännöstelyn suhteen”, Jane Spencer-Fry kertoo. "3D-solukasvatukseen tarkoitetun GrowDex®-hydrogeelin ansiosta olemme oppineet, miten puupohjaiset materiaalit hyödyttävät asiakkaita, tut­ kijoita ja potilaita. Olemme käyttäneet osaamistamme hyödyksi myös FibDexin kehittämisessä.” ”Olemme iloisia voidessamme tuoda markkinoille uuden tuotteen, joka parantaa potilaiden hoitoa ja edistää heidän toipumistaan. Samalla se helpot­ taa kiireisen sairaanhoitohenkilöstön aikapaineita”, sanoo Spencer-Fry. 

uusi iho kiinnittyy usein suojamateri­ aaliin. Kun kääreet vaihdetaan, hoidettava alue kuoriutuu. FibDexillä näin ei tapahdu, sillä sidos asetellaan paikoilleen vain kerran hoidon alka­ essa ja se irtoaa itsestään, kun ihon ottokohta on parantunut”, Yliperttula lisää. FibDex soveltuu erityisesti suurten haava-alueiden hoitoon. Nanosellu­ loosasta valmistettu haavasidos luo ihanteellisen, kostean paranemis­ ympäristön ja imee haavan eritteitä. Yksi haavasidos riittää koko hoidon ajaksi. Vähemmän kipua, nopeampi toipuminen

kudosten kanssa”, Yliperttula sanoo. Yliperttula osoitti tutkimustii­ minsä kanssa, että nanosellussa voi muun muassa kasvattaa soluja ja että sitä voisi soveltaa haavanhoidossa ja monissa muissa sovelluksissa. ”Potilaat tarvitsevat ihonsiirteitä muun muassa pahojen palovammo­ jen, plastiikkakirurgisten leikkausten ja ihosyövän hoidossa. Iho höylätään irti esimerkiksi potilaan selästä ja se siirretään hoitoa vaativaan kohtaan kehoa”, hän selittää. Ihon ottokohdat voivat olla hyvin kivuliaita ja niiden paraneminen hankalaa. ”Ottokohdan haava on suojattava, mutta ihon parantuessa ja kasvaessa

”Olemme iloisia voidessamme tuoda markkinoille uuden tuotteen, joka parantaa potilaiden hoitoa ja edistää heidän toipumistaan. Samalla se helpottaa kiireisen sairaanhoitohenkilöstön aikapaineita”, sanoo Spencer-Fry.

2/2019 |  27