UPM-Biofore-Lehti-1-2019

UPM:N SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2019

FOSSIILISESTA BIOTALOUTEEN

UNESCON maailmanperintökohteessa Verlassa kollamakasiini on muuttunut Biofore-näyttelyksi, jossa lukuisia UPM:n bioinnovaatioita on näytillä. Voit tutustua muun muassa Biofore-autoon, Biofore- teehuoneeseen sekä upeaan uniikkiin Aittaan Verlan rantapuistossa. Tervetuloa nauttimaan kesäisestä miljööstä ja inspiroitumaan bioinnovaatioista! upm.fi

FOSSIILISESTA BIOTALOUTEEN UPM Biofore -näyttelyssä Verlassa 16.5.–31.8.2019

INSPIROIDUMME biotalouden rajattomista mahdollisuuksista TARJOAMME uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja INNOVOIMME tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin

Katso aukioloajat verla.fi Verlantie 295, Verla

BIOFORE ON UPM:N GLOBAALI SIDOSRYHMÄLEHTI

Pääki r joi tus

Tekemisen arvoinen matka Maailmanlaajuisesti kasvava kuluttajakysyntä on merkki ympäri maailmaa lisääntyvästä hyvinvoinnista. Samaan aikaan on syytä tunnistaa käytettävissä olevien luonnonvarojen ylikuluttamisen ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämisen riskit. Kolikossa on aina kaksi puolta. Kysymys kuuluu: Kuinka voimme parantaa ihmisten elämänlaatua maailmanlaajuisesti ilman että käytämme loppuun planeettamme rajalliset luonnonvarat? Löydät monia hyviä vastauksia tämän Biofore-lehden sivuilta. Vastuullisesti hoidetut talousmetsät ovat kaiken lähtökohta. Edistämme kestävää metsän­ hoitoa ja vastuullista puunhankintaa varmistaaksemme metsien kasvun ja ne monet arvokkaat hyödyt, joita metsät tarjoavat. Kasvavat metsät hillitsevät ilmastonmuutosta ja toimivat tehokkaina hiilinieluina sitoen enemmän hiiltä kuin ne vapauttavat. Tiesitkö, että UPM istuttaa 100 uutta puuta joka ikinen minuutti? Metsissä kasvaa uusiutuva raaka-aine – puun kuidut ja molekyylit – joilla korvaamme innovatiivisesti ja tehokkaasti fossiilisia ja uusiutumattomia raaka-aineita lukuisissa käyttökohteissa. Johtavana biopohjaisen metsäteollisuuden toimijana meillä on ainutlaatuinen mahdolli- suus viitoittaa koko maailmalle suuntaa fossiilisesta biotalouteen. Tämä tavoite yhdistää kaikkia UPM:läisiä ympäri maailmaa. Minulle henkilökohtaisesti metsä ja biopohjaiset innovaatiot ovat olleet ehtymätön inspi- raation lähde joka päivä. Kun nyt avaan uuden oven elämässäni, haluan sydämestäni kiittää kaikkia työkavereita, asiakkaita, kumppaneita ja lukijoita tästä ikimuistoisesta yhteisestä matkasta. On ollut ilo jakaa osa siitä kanssanne. Kaikki tämä on kiteytetty lupauksessamme UPMBiofore – Beyond fossils.

ELISA NILSSON UPM:n brändi- ja viestintäjohtaja

TILAA PRINTTIVERSIO upm.fi/biofore

TILAA LEHDISTÖ- TIEDOTTEEMME upm.fi/media

TWITTER @UPMSuomi

LINKEDIN UPM – The Biofore Company

YOUTUBE upmdotcom

FACEBOOK UPMGlobal

1/2019 |  03

Si säl lys

03 PÄÄKIRJOITUS

08

04 SISÄLLYS

08 KIERTOTALOUDESTA EU:N TALOUSPOLITIIKAN PILARI

EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen jakaa näkemyksiään, miten öljy­ pohjaisten muovien kierrätystä aiotaan tehostaa lainsäädännöllä. 12 UUSIUTUVA MUOVI ON ILMASTO- KESTÄVÄ RATKAISU KASVAVAAN MUOVITARPEESEEN Uusiutuvat, biopohjaiset muovit tarjoavat muovin tutut ominaisuudet mutta pienemmän hiilijalanjäljen.

18 KUINKA ILMASTONMUUTOS PYSÄYTETÄÄN?

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan kasvihuonekaasu­ päästöjen leikkaaminen on ainut tapa pysäyttää ilmaston lämpeneminen – ja tähän meillä on riittävät keinot olemassa.

22 MAAILMA TARVITSEE LISÄÄ BIOENERGIAA

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan modernilla bioenergialla on ratkaiseva rooli, kun eri puolellamaailmaa siirrytään vähähiilisen energian käyttöön. 26 ILMASTOPOSITIIVISEN MUUTOKSEN SIEMEN Brassica carinatan siemeniin mahtuu suuri lupaus hiilineutraalin liikenteen tulevaisuudesta. 32 TIEKARTTA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Massabalanssi saattaa tarjota ratkaisun kemikaaliteollisuuden kaipaamaan kestävän kehityksen sertifiointijärjestelmään. 34 TULEVAISUUS LÖYTYY TÄMÄN PÄIVÄN KUUDESLUOKKALAISISTA Päivä UPM:n työntekijänä on hauska kokemus, josta oppilaille jää käteen vähintäänkin myön­ teinen muisto työelämästä, onnistumisen koke- muksia ja tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista.

18

35

04 | UPMBIOFORE BEYON D FOSSILS

35 LÄPIMURTOJA LIGNIININ ARVOKETJUSSA

38

Ligniinin käyttömahdollisuudet ovat lähes loputtomat. Jo nyt markkinoiden ligniini­ ratkaisut sopivat käytettäväksi hartseissa, liimoissa, biomuoveissa ja polyuretaaneissa. Uusia käyttökohteita on lupa odottaa myös tulevaisuudessa. 38 KIINA JOHTAA VERKKOKAUPAN VALLANKUMOUSTA Kiinan verkkokauppamarkkina on paitsi suurin, myös innovatiivisin. Se näyttää esimerkkiä koko maailmalle. 44 KESTÄVÄLLÄ TIELLÄ Uusiutuvat biopolttoaineet ja vaneri tarjoavat ratkaisuja tehokkaaseen liikenteeseen. 48 PARASTA REITTIÄ PERILLE Biotaloudesta kestävää kasvua luovalla UPM Metsällä kuljetustehokkuuden kasvattaminen ja päästöjen vähentäminen kulkevat käsi kädessä. Biotalouden toimijoille luonnon monimuotoi­ suus on elinehto. Mutta mitä pursukäävällä ja sääksellä on sanottavanaan biodiversiteetille? 56 BIOFORE SITE KEHITTÄÄ JA INSPIROI UPMRaflatacin Biofore Site™ -konsepti osallistaa tehtaiden työntekijöitä ja rakentaa vastuullisuuskulttuuria. 52 MONIMUOTOISUUS ON NÄKYMÄTÖNTÄ JA NÄKYVÄÄ

PÄÄTOIMITTAJA Elisa Nilsson

TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Sini Paloheimo, Saara Töyssy

TOIMITUSTIIMI Heli Aalto Veera Eskelin Markku Herrala Sari Hörkkö Kristiina Jaaranen Klaus Kohler Anneli Kunnas

Marjut Meronen Marika Nygård Maarit Relander-Koivisto Säde Rytkönen Annika Saari Tommi Vanha Päivi Vistala-Palonen

48

DESIGN Valve

PAINOPAIKKA Erweko Oy

KANSI UPM Finesse Silk 200 g/m² SISÄSIVUT UPM Finesse Silk 130 g/m²

58 AJASSA

UPM-KYMMENE OYJ PL 380 00101 Helsinki Puh. 0204 15 111

52

upm.fi

Tarjoamme uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoimme tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Yhtiössämme työskentelee noin 19 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10,5 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. UPM BIOFORE – BEYOND FOSSILS. upm.fi

1/2019 |  05

Luonnollinen ratkaisu uusiutuvalle muoville UPM BioVerno -nafta

TÄSTÄ ON KYSE 20% tyypillisestä kartonkipakkauksesta on fossiilipohjaista muovia

HAASTE Kehittää sata- prosenttisesti uusiutuva*

juomapakkaus ja vähentää sen hiili­ jalanjälkeä.

*massataseen perusteella

06 |  UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

100 % PUU- POHJAINEN JUOMA- PAKKAUS

BIOFORE- RATKAISU Muunnetaan yhdessä Dow’n ja Elopakin kanssa puupohjainen UPM BioVerno -nafta pakkauksiin sopivaksi muoviksi.

1/2019 |  07

TEKSTI Vesa Puoskari   KUVAT Juha Roininen / EUP-IMAGES; Janne Lehtinen; UPM

”TALOUDELLISTEN KANNUSTEIDEN ja uuden lainsäädännön avulla haluamme ohjata yrityksiä muuttamaan lineaarisia liiketoiminnan mallejaan kiertotalouden suuntaan”, sanoo EU:n komission vara­ puheenjohtaja Jyrki Katainen.

08 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

Kiertotalous on maailmantalouden megatrendi, mutta siitä on tullut nopeasti myös eurooppalaisen teollisuuspolitiikan keskeinen elementti. Poliitikkojen ja yritysten tavoitteena on vähentää ja korvata fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla raaka-aineilla sekä kierrättämisen ja uusiokäytön avulla. Kiertotaloudesta EU:n talous- politiikan pilari E uroopan komissio valmistelee parhail- laan lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on öljypohjaisten muovien kierrätyksen tehostaminen. ”Teemme läheistä yhteistyötä teol- lisuuden kanssa, sillä kokoamassamme muoviallianssissa ovat mukana kaikki arvoketjun edustajat. Heidän tehtävä- nään on ratkaista, kuinka lisäämme muovin talteen­ ottoa, kierrätystä ja uusiokäyttöä Euroopassa”, EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoo.

kiertotalouden logiikka perustuu makkinatalouteen. Kiertotalous menestyy ja luo kasvua vain silloin, kun se tuottaa taloudellista voittoa koko arvoketjulle. ”Taloudellisten kannusteiden ja uuden lainsää- dännön avulla haluamme ohjata yrityksiä muutta- maan lineaarisia liiketoiminnan mallejaan kiertota- louden suuntaan. Nykyään alle kolmannes muovista kerätään kierrätettäväksi, mutta uskon markkinoiden muuttuvan valtavasti lähivuosina”, Katainen kertoo. ”Komission tavoitteena on nelinkertaistaa muovin kierrätyskapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, jolloin kaikki EU:ssa markkinoille tulevat muovipakkaukset ovat kierrätettäviä tai käytettävissä uudelleen”, hän lisää. Tähän mennessä EU:n Horisontti 2020 -tutkimus- ohjelma on jakanut yli 250 miljoonaa euroa rahoi- tusta muovistrategian osa-alueiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Vuoden 2020 loppuun mennessä rahoitusta on tarjolla vielä 100 miljoonaa euroa lisää. Kasvua biotalouteen Myös metsäteollisuudella on keskeinen tehtävä kiertotalouden edistäjänä. ”Haluamme kytkeä biotalouden yhtä tiiviimmin osaksi kiertotaloutta. Biomassasta saatavilla raaka-aineilla voimme korvata

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailu- kyvystä vastaava Katainen huomauttaa, että muovi on monipuolinen materiaali. Pakkaaminen auttaa vähen- tämään esimerkiksi ruokahävikkiä, mutta samalla on selvää, ettei nykyinen muovinkulutus ole kestävää sen enempää talouden kuin ympäristön kannalta. ”Eurooppalaisen standardin avulla haluamme parantaa kierrätystä ja keräysmuovin laatua sekä samalla varmistaa, ettei uusiomuovi sisällä terveydelle haitallisia aineita, jos sitä käytetään esimerkiksi elin- tarvikkeiden pakkaamiseen.” Muovistrategia on yksi komission kiertotaloutta edistävistä aloitteista. Kataisen mukaan toimivan

>>

1/2019 |  09

<<

niitä ei ole vielä pantu toimeen. EU:n hyväksymän lainsäädännön mukaan vuonna 2035 ainoastaan 10 prosent- tia kotitalousjätteestä saa päätyä kaa- topaikalle. ”Lainsäädännön lopullinen vaiku- tus jää nähtäväksi. Kun jäsenmaat vel- voitetaan noudattamaan lakia, mark- kinat tulevat varmasti muuttumaan merkittävästi. Jotta kansallinen toi- meenpano olisi riittävän tehokasta, tarvitsemme uusiomuoville vähintään eurooppalaiset markkinat.” Integraatio syvenee EU:n tavoitteena on luoda kiertota- loustuotteille myös kansainväliset markkinat, joten aihe on keskeinen esimerkiksi Kiinan ja Japanin kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa. Kiina rajoitti merkittävästi keräys­ raaka-aineen maahantuontia vuonna 2017. Päätöksen seurauksena keräys­ materiaalin maailmankauppa romahti. Esimerkiksi Euroopasta vietiin viime vuonna Kiinaan 5,1 mil- joonaa tonnia muovijätettä, mikä on noin puolet vähemmän kuin edellis- vuonna. Katainen ymmärtää Kiinan ratkai- sun, sillä maassa on mittava jäteon- gelma muutoinkin. Viennin supistu-

”Komission tavoitteena on nelinkertaistaa muovin kierrätyskapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, jolloin kaikki EU:ssa markkinoille tulevat muovipakkaukset ovat kierrätettäviä tai käytettävissä uudelleen.”

fossiilisia raaka-aineita, mikä tukee hyvin myös EU:n ilmastotavoitteita”, Katainen vahvistaa. Bioraaka-aineet soveltuvat hyvin muun muassa öljypohjaisten muovien korvaajaksi. ”Markkinoilla on runsaasti bio­ hajoavia muoveja, mutta ne eivät kompostoidu luonnossa ja tuottavat runsaasti mikromuovijätettä. Niiden vaikutus on yhtä haitallinen kuin muilla muoveilla. Haluamme luoda uutta säätelyä, jotta valmistajat tietä- vät millaisia muoveja tuoda markki- noille jatkossa”, hän sanoo. Tuotteiden kierrätettävyyttä edis- tetään myös ekodesignin avulla. Komission uudet esitykset velvoitta- vat esimerkiksi kodinkoneiden val- mistajia parantamaan tuotteidensa energiatehokkuutta ja kierrätettä- vyyttä. ”Laitteisiin on saatava varaosia, jotta niitä voidaan korjata. Standardit

sitovat yhtä lailla tuontitavaroita. Esimerkiksi energiatehokkuuden osalta tämän kaltainen lainsäädäntö on otettu erittäin hyvin vastaan”, Katainen lisää.

Kiertotalouden seuranta tehostuu

Kiertotalous toimii vaihtelevasti eri jäsenmaissa. ”Esimerkiksi Suomessa kierrätetään hyvin pulloja ja tölkkejä, mutta muovijätteen osalta meillä on paljon kehitettävää.” ”Seuraamme EU:ssa kiertotalou- den toteutumista kymmenen indi- kaattorin avulla. Monitorointi perus- tuu Eurostatin tuottamaan tietoon. Myös jäsenmailla on omia mittareita. Tiedon kerääminen on tärkeää, jotta voimme seurata lainsäädännön täy- täntöönpanoa mutta myös mahdolli- sen uuden lainsäädännön tarvetta.” Katainen huomauttaa, että monet politiikan osa-alueet ovat uusia, joten

10 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

Uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien kysyntä kasvaa, kun fossiilisille raaka-aineille etsitään vaihtoehtoja ja resurssien käyttöä tehostetaan. UPM kehittää puupohjaisesta biomassasta uusia inno- vatiivisia ja korkealaatuisia tuotteita sekä uusiutuvia, kierrätettäviä ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia materiaaleja. UPMBiochemicals kehittää puupohjaisia biokemikaaleja, joiden markkinoiden odotetaan kasvavan vahvasti tulevina vuosina. Biokemikaalit tulevat korvaamaan pääosin fossiilisista raaka-aineista valmistettuja keimikaaleja uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Tuotesegmenttejä ovat glykolit ja ligniinituotteet. Kehitys on esikaupallisessa vaiheessa. UPM kehittää ja testaa aktiivisesti teknologioita teollisen mittakaavan konseptien löytämiseksi. UPM jatkaa selvitystyötä mahdollisen biojalostamon rakenta- miseksi Saksaan. Mahdollisen teollisen mittakaavan biojalostamo tuottaisi lehtipuusta 150 000 tonnia bio-monoetyleeniglykolia (bMEG), bio-monopropyleeniglykolia (bMPG) ja ligniiniä. Mahdollisia loppukäyttöalueita ovat mm. tekstiilit, pullot, UPM:N BIOKEMIKAALITOIMINNAN KEHITTÄMINEN ETENEE

minen kasvattaa Euroopan muovi- ongelmaa, mutta samalla se kannus- taa muovin keräystä ja uusiokäyttöä Euroopassa. ”Toivottavasti muovijätettä ei viedä muihin Aasian maihin, joissa ympäristönormisto on heikompaa”, hän lisää. Valtamerien saastumisen vuoksi ihmisten suhtautuminen esimer- kiksi muoviin on muuttunut. ”Suuri osa myös EU:n alu­ eelta meriin päätyvästä ros- kasta on muovia, mikä aiheut- taa vakavia ongelmia ympäristölle. Mikromuovien kautta tämä vaikut­ taa myös ihmisten terveyteen. Kansalaiset ja poliitikot tukevat vahvasti lainsäädännön muutosta, joten meidän on käytettävä tilaisuus hyväksemme”, hän huomauttaa. Kautensa komission varapuheen- johtajana päättävä Katainen sanoo, että kiertotaloutta koskeva lainsää- däntö on hyvä esimerkki Euroopan syvenevästä integraatiosta. ”Kiertotalous on tärkeä osa myös ilmastopolitiikkaa. Kun lainsää- däntöä toteutetaan menestyksek- käästi, niin EU toimii entistä parem- min. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusilla materiaaleilla ei välttämättä tarkoita kustannus- ten nousua ja elintason laskua, vaan kiertotalous toimii yhtä lailla talous- kasvun vahvana perustana.”

pakkaukset, jäänestoaineet, komposiitit ja hartsit. 

1/2019 |  11

TEKSTI Saara Töyssy   KUVAT Janne Lehtinen; Haastateltava

Uusiutuvat, biopohjaiset muovit tarjoavat muovin tutut ominaisuudet mutta pienemmän hiilijalanjäljen.

UUSIUTUVA MUOVI on ilmastokestävä ratkaisu kasvavaan muovitarpeeseen

M uovin käytön arvioidaan kaksin- kertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Kysyntää lisäävät erityi- sesti väestönkasvu sekä elintason nousu Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa. Kehittyneillä markkinoilla muovin käyttö ei kasva. Se on vakiintunut noin 80 kiloon vuodessa henkilöä kohti. Määrästä noin neljännes on pakkauksia. Nopeasti kehitty- vissä maissa vastaava kokonaisluku on nyt 10–20 kiloa. Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan tärkeintä globaalin muoviongelman ratkaisussa on muovin kierrä­ tykseen liittyvän infrastruktuurin kuntoon saattaminen. Paljon on tekemistä myös jätehuollossa, asenteissa ja jo olemassa olevan lainsäädännön käytäntöön viemisessä.

12 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

Riittämättömistä kierrätysratkaisuista huolimatta muovia tarvitaan: sillä on valtava rooli muun muassa vauhdilla kaupungistuvan väestön ruokatalou- den turvaamisessa ja terveydenhuol- lossa. Muovin turhan käytön karsimisen sekä kierrätysratkaisujen mittavan kehityksen lisäksi tarvitaan ilmaston kannalta kestävää muovin tuotantoa. Yksi ratkaisu on uusiutuvan, biopoh- jaisen muovin raaka-aineena toimiva, selluteollisuuden tähteestä valmis- tettu UPMBioVerno -nafta.

ja kehitämme uusia täysin kuitu­ pohjaisia muovia korvaavia ratkaisuja. Kaikki uudet, kestävät tavat toimia ovat tervetulleita globaalin ongelman selättämisessä”, sanoo Maiju Helin , joka vastaa kestävyydestä ja markkina- kehityksestä UPMBiopolttoaineissa. UPMBioVerno -naftasta voidaan valmistaa täysin biopohjaista muovia tai sitä voidaan sekoittaa drop-in-ratkaisuna muihin muovin raaka-aineisiin. Muoveja valmistetaan ene­ nevissä määrin myös yhdyskunta­ biojätteistä, elintarviketeollisuuden jätteistä sekä sokeriruo’osta. Uusiu­ tuvien ja biohajoavien muovien yhteenlaskettu osuus oli vasta yksi prosentti globaalista muovimark­ kinasta vuonna 2018. Myös öljypohjainen muovi voi olla biohajoavaa ”Biohajoavuus ei tee autuaaksi. Joissain loppukäytöissä siitä on hyö- tyä, esimerkiksi maataloudessa ja terveysteknologiassa. Se ei kuiten- kaan ratkaise roskaantumisongelmaa”, Kärhä muistuttaa.

Kestävää suunnittelua ja toimintaa

Kun muovia valmistetaan fossiilisista raaka-aineista, maaperästä vapau- tuu uutta hiiltä. Uusiutuvista raaka-aineista valmistettu muovi kierrättää kasvien ilmakehästä keräämän hiilen muoviksi. Tällöin hiilen voi kierrättää edelleen uudeksi muoviksi tai se voi- daan hyödyntää uusiutuvan energian tuotannossa. Muovijäteongelmaa uusiutuva muovi ei kuitenkaan ratkaise, ellei muovia huolehdita kierrätykseen asti, mutta se korvaa fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja vähentää siten kasvihuonekaasupäästöjä. ”Tuotamme jo nyt uusiutuvista materiaaleista valmistettavaa muovin raaka-ainetta, UPMBioVerno -naftaa,

>>

TIESITKÖ?

Arlan harjakattopakkausten puupohjainen muovi vähentää fossiilisen muovin tarvetta noin 180 000 kiloa vuodessa, mikä vastaa noin 700 000 muoviämpäriä.

1/2019 |  13

<<

Vesa Kärhä pitää biopohjaisia muo- veja hyvänä ratkaisuna. Ne voidaan nivoa saumattomasti jo olemassa oleviin prosesseihin, mikä tekee niiden käyt- töönoton kynnyksestä matalan. ”BioVerno ja muut vastaavat bio­ pohjaiset muovin raaka-aineet vievät hyvällä tavalla eteenpäin vastuullista muovin käyttöä. Näissä ratkaisuissa tehdään niin sanottua normaalia muovia eli biopohjaista polyeteeniä. Tämä tarkoittaa, ettei jalostusketjuun tarvitse viedä uusia asioita: ei uusia pakkausratkaisuja eikä uusia elintarvi­ kesäädöksiä. Samaan raaka-aineeseen ja loppukäyttöön päästään käyttämättä maakaasua ja öljyä. Nostan sen ihan aidosti ykköseksi vastuullisemmissa muovin tuotantotavoissa”, Kärhä sanoo. Kertakäyttöisillä muovituotteilla, tyy- pillisesti pakkauksilla, on merkittävä rooli siinä, että tuotteet säilyvät käyttö­ kuntoisina. Huonon pakkaamisen ai­ heuttama hävikki on suurta resurssien tuhlausta ja ruokahävikki merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, mikä luo lisää painetta ruoan- tuotannon resurssitehokkuudelle ja myös pakkaamiselle. ”Jo nyt on elintärkeää, että kaikki tuotettu ruoka todella päätyy ihmisten ravinnoksi. Tulevaisuudessa tämä koros- tuu entisestään. Me ihmiset emme ole kaikki tasaisesti jakautuneena sopivissa paikoissa maapallolla: jossain on ruo- kaa, jossain on ihmisiä. Tähän väliin tar- vitaan pakkauksia”, pakkausteknolo- gian yliopistonlehtori Hanna Koivula Helsingin yliopistosta toteaa. ”Pakkaus säilyttää ruuan ominaisuu- det, ravinteikkuuden ja tuo sen tuoreena perille. Kaikki tämä täytyy tehdä siten, että prosessi on mahdollisimman teho- kas ja ottaa huomioon käynnissä olevat suuret muutokset, kuten kaupungistu- misen”, Koivula jatkaa. Muovin voittokulku perustuu sen Pakkaukset suojelevat arvokkaita tuotteita

Ensimmäistä kertaa vuonna 2016 enemmän muovia kierrätettiin kuin vietiin kaatopaikalle.

Vuonna 2017 muovista 42 % poltettiin energiaksi, 31 % kierrätettiin ja 27 % vietiin kaatopaikalle.

14 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

MITÄ MUOVI ON?

BIOPOHJAINEN MUOVI Biopohjaisen muovin raaka-ainelähde on uusiutu- vasta materiaalista peräisin oleva biomassa, esimer- kiksi sokeriruoko, maissi, selluloosa tai elintarvike- teollisuuden jäte. Biopohjainen muovi ei ole aina biohajoava tai kompostoitava. Biomassoista voidaan valmistaa erilaisia muoveja, esimerkiksi polyeteeniä, polypropeenia ja polylaktidia. BIOHAJOAVA MUOVI Biohajoavat muovit hajoavat tietynlaisissa olosuh- teissa, kun mikro-organismien aineenvaihdunta hajottaa niitä suoraan aineenvaihduntatuotteik- seen kuten typpiyhdisteiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Biohajoava muovi voi olla bio- tai fossiilipohjainen. Kaikki biopohjaiset muovit eivät ole biohajoavia. Biohajoamisen nopeus riippuu muovin rakenteesta ja ympäröivistä olosuhteista. Biohajoavat muovit eivät ole kierrätettäviä. KOMPOSTOITAVA MUOVI Kompostoituminen tarkoittaa jätteen hajoa- mista pääosin hiilidioksidiksi, vedeksi sekä humuk- seksi. Kompostoitava muovi tarkoittaa yleensä, että muovi hajoaa tehostetusti teollisessa kompostorissa. Biohajoamisen ympäristöä tai aikaa, jossa hajoa- minen tapahtuu, ei ole määritelty yhdenmukaisesti.

MASSATASELASKELMA Menetelmä, jolla osoitetaan, mikä osuus tuotannosta on valmitettu uusiu- tuvista raaka-aineista. Normaaliin valmistukseen syötetään todenne- tusti biopohjaista tai kierrätettyä muovia. Tätä vastaava määrä valmiste- tuista lopputuotteista merkitään uusiutuvaksi ja se osuus voidaan myydä tuosta valmistusvirrasta vaikka itse fossiiliset ja biopohjaiset molekyylit voivat sekoittua prosessissa sikin sokin. Jokainen tonni uusiutuvaa mate- riaalia on vähentänyt fossiilisten resurssien käyttöä ja päästöjä säilyt- täen tunnetut ja turvalliset tuoteominaisuudet. Kts. myös biopohjainen muovi. KIERRÄTYSMUOVI Muovi voidaan kierrättää joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Keräykseen voi laittaa lähes kaikki muoviset tuotepakkaukset, rasiat ja pussit. Ne täytyy huuhtoa tai pyyhkiä puhtaiksi ennen keräykseen laittamista. Etikettejä ei tarvitse poistaa. Kemiallisessa kierrätyksessä muovi puretaan takaisin lähtöaineikseen tai muiksi peruskemikaaleiksi, joita voi käyttää muovin tuotantoon tai muihin petrokemian tuotteisiin. Kemiallinen kierrätys tekee vasta tuloaan ja uuteen muoviin päätyviä laitoksia on olemassa vasta muutama. MIKROMUOVIT Mikromuovit ovat alle viiden millimetrin kokoisia muovinpaloja. Mikro­ muoveja kulkeutuu vesistöihin hyvin monista lähteistä, esimerkiksi tuot- teiden kuluessa, roskan hajotessa sekä tekstiilien pesussa. Mikromuoveja on myös lisätty tarkoituksella tuoteominaisuuksien vuoksi ja tähän käyt- töön on nyt tulossa kaikkialla rajoituksia. Mikromuoveja, niiden vaiku- tuksia ja päästöjen hallintaa tutkitaan valtavasti.

lyömättömiin ominaisuuksiin: halpaa, kestävää ja kustannustehokasta sekä muovautuu muotoon kuin muotoon. Vaikka kuitupohjaiset muovin vaihto- ehdot kehittyvät nopeasti, ne eivät ole vielä saavuttaneet täsmälleen samoja toiminnallisuuksia. Parhaisiin lopputuloksiin päästään usein luomalla ratkaisuja, jotka toimi- vat saumattomasti eri teollisuudenalo- jen rajapinnoissa. UPMBiopolttoaineet julkisti helmikuussa yhteistyön kan- sainvälisen meijeriyhtiö Arlan, pakka- usyhtiö Elopakin sekä kemikaaliyhtiö Dow’n kanssa. Yhteistyössä UPM toimittaa kemi- kaaliyhtiö Dow’lle puupohjaista UPM Vähemmän fossiilipohjaista muovia

BioVerno -naftaa, jonka Dow jalostaa muovigranulaateiksi. Arlan pakkauk- set valmistava norjalaisyhtiö Elopak hyödyntää granulaatit pakkaustuo- tannossaan korvaten fossiilipohjaisia raaka-aineita. ”Tämä on vaikuttava projekti, jossa elintarviketeollisuus, pakkausteolli- suus, kemianteollisuus ja metsäteolli- suus ovat löytäneet toisensa. Jokainen tonni puupohjaisesta UPMBioVerno -naftasta valmistettua muovia korvaa tonnin fossiilisista, uusiutumattomista raaka-aineista valmistettavaa muovia”, kuvailee Maiju Helin. Selluteollisuuden tähteenä synty- västä mäntyöljystä valmistettava nafta korvaa ensimmäisessä vaiheessa 40 miljoonan kartonkitölkinmuovipääl- lysteen verran fossiilipohjaisia muovin

raaka-aineita massatasepohjaisesti. Arlan harjakattopakkausten puu- pohjainenmuovi vähentää fossiilisen muovin tarvetta noin 180 000 kiloa vuodessa, mikä vastaa noin 700 000 muoviämpäriä. Samalla se pienentää pakkauksen hiilijalanjälkeä noin vii- denneksen. ”Uudet pakkaukset voi laittaa kar- tonkikeräykseen samalla tavalla kuin aiemminkin. Kun kyseessä on nes- temäinen tuote, kuten maito, kar- tonkipakkauksen sisälle tarvitaan tuoteturvallisuuden ja säilyvyyden vuoksi ohut muovikalvo. Me kaikki haluamme yhteistyössä tuoda mark- kinoille vastuullisemman pakkauk- sen, jolla on paremmat ympäristö­ arvot”, Elopakin Suomen toimitus­ johtaja Juha Oksanen kuvailee. >>

1/2019 |  15

TEKSTI Saara Töyssy   KUVA UPM

Muovin kierrätyksen ryhtiliike

”Litran kartonkitölkit on pinnoitettu noin 3,4 grammalla muovia, muuten tölkki on kartonkia. Halusimme sen sijaan tarjota sataprosenttisesti metsästä tulevan pakkauksen, jossa myös muovin raaka-aine on puupohjaista”, sanoo Elopakin Suomen toimitusjohtaja Juha Oksanen.

<<

Vuonna 2016 julkaistussa New Plastics Economy -raportissa arvioitiin, että hämmästyttävät 32 prosenttia kaikesta käytet- tävästä muovista päätyy yhden ainoan käyttökerran jälkeen luon- toon – ei kierrätykseen. Euroopan unionissa astuu voimaan tietty- jen kertakäyttöisten muovituotteiden (single use plastics eli SUP) käyttökielto vuonna 2021. Toisten muovituoteryhmien tuottaja- vastuuta tiukennetaan kierrätyksen osalta. ”Nyt valokeilaan nousseisiin muovisiin kertakäyttötuottei- siin liittyvä uusi lainsäädäntö ei ole ratkaisu muovin kierrätyk- sen valtavaan ongelmaan. Muovit ovat jo erittäin säädelty tuote- ryhmä. Ne pitää valmistaa REACH-määritellystä kemikaalista ja tuotteiden kierrätystä ohjaavaa lainsäädäntöä on valtavasti. Jos EU:n pakkausdirektiivit otettaisiin käyttöön kaikissa Euroopan maissa, muovia ei tarvitsisi viedä kaatopaikalle lainkaan”, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä kertoo. Suomessa kuluttajamuovien keräys ja kierrätys ovat lähte- neet verrattain hitaasti liikkeelle. Suomi lähestyy kuitenkin muo- vin kierrätyksessä jo Euroopan kärkeä eli muun muassa Sveitsiä ja Ruotsia. ”Kun katsoo muovin kierrätyksen Euroopan kärkimaita, niitä yhdistää jo pitkään voimassa ollut kaatopaikkakielto. Varmin kirittäjä kriisin ratkaisussa on halvan kaatopaikkaratkaisun pois- taminen kokonaan. Myös Euroopan muoviteollisuus suosittelee tätä. Toki niin, että annetaan toimijoille aikaa katsoa, mitä asialle voidaan tehdä. Kierrätys- ja energialaitoksia pitää olla tarjolla”, Kärhä kuvailee.

UPMBioVernon koko raaka-aine- ketju on sertifioitu ja sen hiilijalanjälki todennettu. ”Puu on peräisin kestävästi hoide- tuista metsistä, bioteollisuuden toi- minta on sertifioitua ja koko ketjun ilmastohyödyt on todennettu kansain- välisen ISCC-standardin mukaisesti”, kertoo Helin. ”Puuta ei ole kasvatettu tätä varten, vaan raaka-aine on metsäteollisuuden tähde. Ja tulee vieläpä lähiseuduilta. Pakkauksen hiilijalanjälki pienenee uusiutuvaan muoviin siirryttäessä noin 20 prosenttia”, Oksanen summaa. Maailman ensimmäiset puupohjai- sella uusiutuvalla muovilla päällyste- tyt kartonkitölkit saapuivat Suomessa kauppojen hyllyille heti helmikuun tiedotustilaisuuden jälkeen. 

16 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

Muovin hyötykäytön historia alkoi tutkijoiden mukaan vuonna 1980, jolloin muovia ryhdyttiin hyödyntämään energi- antuotannossa. 1990-luvulla muovia alettiin kierrättää, minkä jälkeen muovin kierrätysaste on noussut tasaista 0,7 prosen- tin vuosivauhtia. Jos kehitys kulkee ennusteiden mukaisesti, vuonna 2050 muovista 50 prosenttia hyödynnetään energiaksi ja kierrätetään 44 prosenttia, jolloin enää 6 prosenttia jää hyödyntämättä. Plastics – the Facts 2018 -raportti kertoo, että vuonna 2016

kierrätettiin ensimmäistä kertaa enemmän muovia kuin vietiin kaatopaikalle. Yksi kierrätyksen haasteista on kaupan kansainvälisyys. ”Tavara liikkuumaanosasta toiseen. Suomessa ja Ruotsissa on kierrätettävät muovipakkausohjeet pakkaussuunnittelijoille ja arvoketjuille. Tuote ja senmateriaali on voitu tehdä lähtömaassa Design for recycling -ohjeistusta käyttäen, mutta yksittäisten toimijoiden toimintatavat kohdemaissa eivät tietenkään ole kaikkien tiedossa. Mutta edistystä tapahtuu”, Kärhä summaa.

1/2019 |  17

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin ympäri maailmaa. Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen on ainut tapa pysäyttää ilmaston lämpeneminen – ja tähän meillä on riittävät keinot olemassa.

KUINKA ILMASTON- MUUTOS PYSÄYTETÄÄN?

TEKSTI Vesa Puoskari   KUVAT UPM; Malachy Harty

18 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

˝

K asvihuonekaasu- jen hiilidioksidin ja metaanin aiheut- tama ilmastonmuu- tos etenee vääjää- mättä. Tähän men- nessä ilmakehän keskilämpötila on noussut asteen verran ja arktisilla alueilla yli kaksi astetta. Valtamerien vesimassa on lämmennyt noin puoli astetta”, WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas kertoo. Ilmakehän hiilidioksidimää- rän lisääntyminen johtuu fossii- listen polttoaineiden – kivihii- len, öljyn ja maakaasun – käytöstä sekä maankäytön muutoksista. Energiantuotannossa fossiilisten osuus on tällä hetkellä noin 85 pro- senttia, kun ydinvoiman, vesivoiman ja uusiutuvien osuus on noin 15 pro- senttia. ”Fossiilisten käytön merkittävä kasvu on ollut suurin yllätys. Olemme joutuneet päivittämään kansainväli- sen ilmastopaneelin IPCC-raporttien pahimpia ennusteita kerta toisensa

jälkeen. Viimeisen kahden vuoden aikana päästöt ovat kasvaneet vajaat kaksi prosenttia vuodessa, joten emme vieläkään liiku oikeaan suun- taan”, hän lisää. Ilmaston lämpeneminen voimis- taa sään ääri-ilmiöitä. Vuosikymme­ nen aikana noin puolet maapallon väestöstä on altistunut luonnon­ katastrofeille, kuten koville myrs- kyille, huomattavalle kuivuudelle, helleaalloille tai pahoille tulville. Sään aiheuttamat taloudelliset tap- piot ovat kolminkertaistuneet 30 vuodessa, ja ongelma pahenee seu- raavan 50 vuoden aikana päästöjen kehityksestä riippumatta. Päästöt kuriin Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tärkeintä on energiantuotannon ja liikenteen päästöjen leikkaaminen, mutta myös väestönkasvulla, ravin- nontuotannolla sekä maa- ja metsä­ taloudella on suuri vaikutus. ”Ydin- ja vesivoiman rakenta- minen on ilmaston kannalta hyvä asia. Esimerkiksi Himalajan alueella

Nepalissa vesivoiman käytön lisää- minen edistää maan sähköistämistä, mutta energiaa voidaan myydä myös Intiaan”, Taalas pohtii. Uusiutuvista energialähteistä on tullut houkutteleva sijoituskohde. Erityisesti aurinko- ja tuulienergian osuus energiantuotannossa kasvaa nopeasti Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Liikenteessä sähköistämisen lisäksi biopolttoaineet ovat osa rat- kaisua. ”Geneven lentokentällä haluttiin siirtyä koneiden tankkauk- sessa biopolttoaineisiin, mutta tois- taiseksi uusiutuvien polttoaineiden fossiilisia korkeampi hinta on haaste. Esimerkiksi Ranskassa polttoainei- den hinnankorotus aiheuttaa kapi- nointia, joten päätökset eivät ole poliitikoille helppoja”, Taalas pohtii. Metaani on hiilidioksidin lisäksi merkittävä kasvihuonekaasupääs- töjen lähde. Metaania syntyy nau- danlihan tuotannossa sekä riisin- viljelyssä, mutta myös sademetsien hävityksen aiheuttama soistuminen lisää päästöjä.

>>

1/2019 |  19

”Kuivuus, haihtuminen ja meriveden pinnan nousu muuttavat maataloutta niin merkittävästi, että kyky tuottaa ravintoa maapallon kasvavalle väestölle on vaarassa”, Taalas arvioi.

<<

”Metaanipäästöjen osuus ilmake- hän lämpenemisessä on noin 17 pro- senttia. Ongelma on ratkaistavissa helpommin, sillä metaani säilyy ilma- kehässä vain noin 12 vuotta, kun hiili­ dioksidin vaikutus kestää tuhansia vuosia.” sademetsien kohtalosta. ”Sademetsiin on varastoitunut merkittävät määrät hiiltä, joten Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian sademetsien kadon ehkäise- minen on ollut ilmastoneuvotteluissa yksi keskeisistä tekijöistä.” Hän huomauttaa, että pohjoi- sen havumetsävyöhykkeen uusiutu- miskyky on sademetsiä suurempi. Ilmaston lämpeneminen ja sade- määrän lisääntyminen on tehostanut havumetsien kasvua, ja puuraja siir- tyy yhä kauemmas pohjoisen tuntu- rialueille. Pohjoisiin metsiin sitoutuu enemmän hiiltä kuin koskaan aiem- min. EU laskee myös metsien hiilinielut asettamiinsa lyhyen aikavälin pääs- töleikkaustavoitteisiin. Taalas sanoo, Havumetsät uusiutuvat Taalas on huolissaan trooppisten

että nielujen avulla fossiilisista poltto- aineista luopumista voidaan viivästyt- tää, mutta ne eivät ratkaise ongelmaa pitkällä aikavälillä. Hiilinielut eivät riitä kompensoimaan fossiilienergian aiheuttamia massiivisia päästöjä globaalisti. ”Metsäkeskustelussa on muistet- tava, mikä on järkevää myös talouden ja työllisyyden kannalta. Teolliset tuo- tantoprosessimme ottavat huomioon ilmasto- ja ympäristökysymykset erit- täin hyvin. Maailmalla tarvitaan sel- lua, paperia ja kartonkia. Jos emme EU:ssa niitä valmista, niin tuotteet tehdään jossakin muualla – eikä vält- tämättä yhtä kestävällä tavalla”, hän lisää. Jäätiköt katoavat Taalas on tehnyt mittavan uran ilmas- totieteissä 1980-luvulta lähtien. Muun muassa Suomen Ilmatieteen laitok- sen johtajana toiminut Taalas on nähnyt, kuinka pienen piirin harjoit- tama tieteenala on noussut maail- manpolitiikan keskiöön. Hän on ollut mukana ratkaisemassa muun muassa Euroopan happosadeongelmaa ja

otsonikatoa sekä johtanut Suomen IPCC-toimintaa. Vuodesta 2016 lähtien Taalas on johtanut maailman ilmatieteen järjestö WMO:ta. Geneven YK-kortteleissa sijaitsevan päämajan ikkunoista avau- tuu huikea näköala järven yli lumen ja jään peittämille Alpeille. Taalas näkee työpaikaltaan kon­ kreettisesti, kuinka maapallon ikijääti- köt ovat vaarassa sulaa. ”Valtaosa pla- neetalle tuotetusta lämmöstä imeytyy meriin. Lämpenemisen seurauksena noin 75 prosenttia arktisen alueen jää- massasta on sulanut. Arviot sulamisen aiheuttaman merenpinnan noususta tarkentuvat jatkuvasti.” ”Aiemmin puhuimme puolen metrin tai metrin merenpinnan noususta, mutta nyt pahimmat skenaariot ennus- tavat jopa kahden metrin nousua vuo- sisadassa. Kehitys riippuu erityisesti Etelämantereen ja Grönlannin sulamis­ vauhdista. Esimerkiksi Grönlannin jää- tikön sulamisnopeus on kolminker- taistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana”, Taalas kertoo. Merenpinnan nousun seurauksena rannikoiden suuret kaupungit altistu-

20 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

vat tulville, jolloin niiden infrastruktuu- rit ovat vaarassa. Eniten tällaisia alueita on Aasiassa, mutta myös Lontoo, San Francisco, New York ja Buenos Aires saat- tavat kärsiä ilmiöstä tulevaisuudessa. Myös Euroopan vuoristojäätiköt kutis- tuvat lämpenemisen seurauksena. Viime kesänä Euroopan tärkeimmän jokireitin Reinin pinta oli kuivuuden vuoksi alem- pana kuin koskaan, minkä vuoksi laivalii- kenne keskeytettiin lähes kahdeksi kuu- kaudeksi. Sateiden ohella Rein saa vetensä Alppien jäätiköiden sulamisvesistä. Joen vesimäärä laskee ilmaston lämpenemisen takia edelleen, joten laivaliikenne on jat- kossa yhä suuremmissa ongelmissa. Kuivuus lisääntyy Useat Aasian suuret joet saavat alkunsa Himalajan jäätiköltä. Jäätiköiden kutis- tuessa vettä virtaa suuriin jokiin yhä vähemmän, mikä vaikeuttaa maatalou- den harjoittamista ja heikentää elämisen edellytyksiä pidemmällä aikavälillä. Tähän asti ilmastonmuutoksen suu- rimmat vaikutukset johtuvat sademää- rien vaihtelusta. ”Jos jatkamme nykyisellä päästölin- jalla, niin keskilämpötila nousee noin 3–5 astetta vuosisadan loppuun mennessä 1800-lukuun verrattuna, ja seuraavalla vuosisadalla jopa 4 astetta lisää. Kuivuus, haihtuminen ja meriveden pinnan nousu muuttavat maataloutta niin merkittä- västi, että kyky tuottaa ravintoa maa- pallon kasvavalle väestölle on vaarassa”, Taalas arvioi. Afrikassa kuivuus etenee entises- tään etelässä ja pohjoisessa, mutta myös monet muut tärkeät maatalousalueet kärsivät. ”Vuosisadan loppuun mennessä Afrikassa voi olla jopa neljä miljardia ihmistä. Maatalous on merkittävä työl- listäjä ja monen talouden perusta. Jos ilmasto-olosuhteet heikkenevät merkittä- västi, se voi johtaa kriiseihin ja merkittä- viin pakolaisvirtoihin.”

Uusia avauksia tarpeen Taalaksen mukaan neljä vuotta sitten solmitun Pariisin ilmastosopimuk- sen täytäntöönpano ei etene riittävän nopeasti. ”Jos haluamme noudattaa IPCC:n määrittelemää 1,5 celsiusasteen kehi- tyspolkua, meidän on seuraavan vii- den vuoden aikana painettava pääs- töjen kasvu laskuun ja luovuttava fossiilisista kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Jos pyrimme Pariisin sopimuksen kahden asteen ylärajaan, niin meillä on vuoteen 2070 saakka aikaa luopua fossiilienergiasta.” Kehittyneet maat ovat päästä- neet perinteisesti eniten kasvihuo- nekaasuja ilmakehään, mutta viimei- sen 20 vuoden aikana Aasia on nous- sut kärkeen. Myös OECD:n ulkopuo- listen maiden päästöt ovat kasvaneet vauhdilla viime vuosina. ”Vaikka USA:n keskushallinto vetäytyi ilmastosopimuksesta, on monilla yrityksillä, kaupungeilla ja osavaltioilla kunnianhimoisia ilmas- tonmuutoksen torjuntaan liittyviä tavoitteita ja käytäntöjä.” Vaikka kansainvälisen energiajär- jestön (International Energy Agency, IEA) raportin mukaan tuuli- ja aurin- koenergia kasvavat kaksinumeroisin lukemin, vauhti ei ole riittävä, jotta ne pystyisivät täyttämään kasvavaa sähkönkulutusta. Vaje täytetään pää- asiassa fossiilisilla polttoaineilla. Suunta huolestuttaa kaikkia. YK:n pääsihteeri António Guterres jär- jestää syksyllä ilmastohuippukoko- uksen, jonka tiedeosuudesta Taalas vastaa. ”Tavoitteemme on, että jäsen- maat tulevat kokoukseen kertomaan uusista avauksista, joiden avulla vähäpäästöiseen maailmaan voidaan siirtyä entistä nopeammin. Muutos on samalla liiketoimintamahdolli- suus, josta ensimmäiset hyötyvät mahdollisesti eniten.” 

”Teolliset tuotanto­ prosessimme ottavat huomioon ilmasto- ja ympäristökysymykset erittäin hyvin. Maailmalla tarvitaan sellua, paperia ja kartonkia.” – Petteri Taalas

1/2019 |  21

TEKSTI Matti Remes   KUVAT UPM; Haastateltava

IEA: MAAILMA TARVITSEE LISÄÄ BIO- ENERGIAA

EJ

120

100

80

60

40

20

2015

0

LIIKENNEPOLTTOAINEET – KAHDEN ASTEEN TAVOITE (2DS)

22 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii bioenergiankäytön nelinkertaistamista vuoteen 2060. Tärkeimpiä kasvualueita ovat liikenteen kehittyneet biopolttoaineet, sanoo Kansainvälinen energiajärjestö IEA. K ansainvälinen energiajärjestö IEA toi lokakuussa painavan lisän ilmastonmuutosta koskevaan keskusteluun, kun järjestö julkisti uusiutuvaan energiaan keskittyvän raport- tinsa IEA’s Renewables 2018. IEA:n arvion mukaan modernilla bio­ energialla on ratkaiseva rooli, kun eri puo- lella maailmaa siirrytään vähähiilisen ener- gian käyttöön ja pyritään rajoittamaan ilmakehän lämpe­ nemistä. ”Modernin bioenergian käytön huomattava lisääminen on tärkeää myös siksi, että voimme parantaa energiaturvalli- suutta, monipuolistaa energiantuotantoa ja vähentää ilman- saasteita”, IEA:n uusiutuvan energian osaston johtaja Paolo Frankl sanoo. Modernissa bioenergiassa biomassaa hyödynnetään läm- mityksessä, sähköntuotannossa ja liikenteen polttoaineissa perinteisen puun polton sijasta. Frankl huomauttaa, että tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon voimakkaasta kasvusta huolimatta moderni bioenergia on globaalisti ylivoimaisesti merkittävin uusiutuvan energian muoto. Sen osuus oli puolet uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2017. ”Tuuli- ja aurinkoenergian lisääminen on tärkeää, mutta moderni bioenergia on uusiutuvan energian laiminlyöty jättiläinen. Sen käytön edistäminen on jäänyt liian vähälle huomiolle.” Bioenergian merkitys korostuu IEA:n tuore raportti on jatkoa järjestön vuosi sitten julkai- semalle energiatiekartalle Technology Roadmap Delivering – Sustainable Bioenergy , joka ulottuu vuoteen 2060 asti. Myös siinä korostetaan kestävästi tuotetun bioenergian ja liiken- teen kehittyneiden biopolttoaineiden kasvavaa merkitystä päästöjen vähentämisessä. >>

Vety Sähkö

Biopolttoaineet

Muut fossiiliset Fossiilinen lentopolttoaine Fossiilinen diesel Fossiilinen bensiini

2060

© OECD/IEA 2017 Technology Roadmap: Delivering Sustainable Bioenergy.

1/2019 |  23

MODERNIN BIOENERGIAN KULUTUS KAHDEN ASTEEN TAVOITTEEN SKENAARIOSSA

EJ

0 20 40 60 80

Muu Sähkö

4x

10x

2x

Liikenne

3x

Teollisuus Moderni bioenergia lämmityksessä

2015

2030

2060

Bioenergian kulutuksen tulee kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä ja biopolttoaineiden kulutuksen liikenteessä kolminkertaistua. Kehittyneiden biopolttoaineiden osuutta tulee huomattavasti lisätä.

© OECD/IEA 2017 Technology Roadmap: Delivering Sustainable Bioenergy.

”KESTÄVÄLLÄ TAVALLA TUOTETTU bioenergia yhdistettynä hiilen talteenottoon ja varastointiin on keskeinen tapa päästä tulevaisuudessa nollapäästöihin”, Paolo Frankl sanoo.

<<

”Bioenergian merkitys on valtava IEA:n kestävän kehityksen skenaari­ ossa, sillä se on keskeinen keino lisätä uusiutuvaa energiaa fossiilis- ten polttoaineiden korvaamisessa”, Frankl korostaa. IEA:n mukaan aurinko- ja tuuli­ energian käyttö jatkaa kasvuaan sähkön tuotannossa. Bioenergia on kuitenkin tällä het- kellä ainoa uusiutuva energiamuoto, joka pystyy suoraan tuottamaan moni- puolisesti sekä sähköä, lämpöä että liikenteen polttoaineita. Frankl huomauttaa myös, että päästöjen vähentämisen ohella hiili- dioksidia on myös kyettävä aktiivisesti poistamaan ilmakehästä merkittäviä määriä. ”Kestävällä tavalla tuotettu bio­ energia yhdistettynä hiilen talteen­ ottoon ja varastointiin on keskeinen tapa päästä tulevaisuudessa nolla­ päästöihin.”

”Bioenergia vastasi 4,5 prosenttia energian globaalista loppukulutuksesta vuonna 2015. Vuonna 2060 määrän tulisi olla jo lähes 17 prosenttia. Tämä edellyttää bioenergian käytön kaksinkertaistamista vuoteen 2030 ja nelinkertaistamista vuoteen 2060 mennessä.” – Paolo Frankl

Biopolttoaineiden käyttö liiken- teessä kasvaa jatkuvasti. IEA arvioi kuitenkin, että ne ovat edelleen alle neljä prosenttia kaikesta liikenteen energiankulutuksesta vuonna 2023. Liikenteen käyttämästä uusiutu- vasta energiasta biopolttoaineiden osuus on kuitenkin ylivoimainen, noin 90 prosenttia. Osuus pysyy tulevinakin vuosina suurena sähköautojen yleisty- misestä huolimatta. ”Liikenteen sähköistyminen on myönteistä. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan kokonaisuutta täydentä- mään tarvitaan jatkossakin biopoltto- aineita”, Frankl toteaa. Hänen mukaansa biopolttoaineet ovat tulevien vuosikymmenten aikana tärkeitä etenkin raskaan liikenteen,

laivaliikenteen ja ilmailun polttoai- neina. Myös sähkö- ja polttomoot- torilla varustetuissa hybridiautoissa tarvitaan biopolttoaineita. ”Biopolttoaineiden etuihin kuuluu, että niitä voidaan käyttää nykyisissä polttomoottoreissa.” IEA:n mielestä tulevina vuosina olisi tärkeää lisätä erityisesti kehitty- neiden biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa. Puupohjainen diesel UPM BioVerno on erinomainen esimerkki näistä uuden sukupolven polttoai- neista.

Liikenne tarvitsee biopolttoaineita

IEA:n tiekartta korostaa liikenteen bio- polttoaineiden kasvavaa roolia tulevai­ suudessa. Niiden kulutuksen tulisi kol- minkertaistua vuoteen 2030 ja kymmen- kertaistua vuoteen 2060 mennessä.

”Keskustelua käytävä faktojen pohjalta”

Ensimmäisen sukupolven biopoltto­ aineita on valmistettu elintarviketuo-

24 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

TEKSTI Matti Remes   KUVA UPM

Nopea reitti vähä- päästöisyyteen

tantoon soveltuvista raaka-aineista kuten maissista ja öljykasveista. Franklin mielestä kestävän kehityk- sen kannalta on tärkeää, että kehitty- neiden polttoaineiden valmistuksessa käytetään jätteitä ja tuotannon sivu- virtoja esimerkiksi maa- ja metsätalo- udesta. ”Puupohjaiset uusiutuvat raaka- aineet ovat tärkeä osa kokonaisuutta”, Frankl sanoo. Hän huomauttaa, että biopoltto­ aineiden lisätuotanto edellyttää inves- tointeja, erilaisia teknologioita ja inno- vaatioiden kaupallistamista. Lisäksi tarvitaan tehokkaita markkinameka- nismeja ja tarpeettomien kaupan estei- den poistamista. ”Kestävien biopolttoaineiden käy- tön lisääminen edellyttää hallituksilta oikeanlaista politiikkaa ja sääntelyä.” Liikenteen päästöjen vähentämi- nen kestävillä biopolttoaineilla on jo pitkään ollut EU:n asialistalla. Lisäksi biopolttoaineille on asetettu tiukat kestävyyskriteerit, jottei niiden tuo- tannosta aiheudu haitallisia ympäris- tövaikutuksia. Myös IEA pitää tärkeänä, että bio- polttoaineiden ympäristö- ja muita vaikutuksia tutkitaan tarkasti koko elinkaaren aikana. Näin kehitystä voi- daan viedä oikeaan suuntaan. ”Olemme varmoja, että usealla val- mistusteknologialla on mahdollista valmistaa kestävällä tavalla tuotettuja biopolttoaineita.” Franklin mielestä on valitetta- vaa, että keskustelu biopolttoaineista on kärjistynyt etenkin Euroopassa. Vastaan tulee usein vanhentuneita ja vääriä mielikuvia. Tyypillinen har- haluulo esimerkiksi on, että biopoltto­ aineita voidaan edelleen tehdä vain ruokaperäisistä raaka-aineista. ”On tärkeää, että keskustelua käytäisiin faktojen, ei uskomusten pohjalta”, Frankl korostaa. 

Liikenteen päästöjen vähentäminen on ilmastonmuutoksen hillitse- misen näkökulmasta välttämätöntä. Uudet teknologiat, vähäpäästöi- semmät moottorit, autokannan sähköistyminen ja uudet käyttövoimat ovat kaikki tarpeen. Siirtyminen uusiutuvaan dieseliin on yksi tehokkaimmista kei- noista. Sen etuna on mahdollisuus hyödyntää nykyistä infrastruktuuria ja kalustoa sekä erittäin merkittävä kasvihuonepäästövähenemä. Uusiutuvan dieselin kysyntä ja tuotanto kasvaa lähivuosina merkittävästi. UPM tutkii liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia selvittämällä mahdollisen nykyistä suuremman biojalostamon rakentamista Suomeen. Suunnitteilla olevan jalostamon vuotuinen kapasiteetti olisi 500 000 tonnia kehittyneitä biopolttoaineita liikenteen ja yhä tär- keämmäksi muuttuvan lentoliikenteen käyttöön. Tuotteilla voitaisiin korvata fossiilisia raaka-aineita myös kemianteollisuudessa. Kestävät, uusiutuvat raaka-aineet ja tehokkaat prosessit mahdol- listaisivat Kotkan biojalostamon tuotteiden merkittävästi pienemmän hiilijalanjäljen verrattuna fossiilisista raaka-aineista valmistettuihin polttoaineisiin ja tuotteisiin. Biojalostamo käyttäisi useita kilpailukykyisiä ja kestävän kehityk- sen mukaisia raaka-aineita kuten metsäteollisuuden kiinteitä tähde- virtoja ja muita jätteitä ja tähteitä. UPMBiopolttoaineet on kehittänyt biopolttoaineille myös uutta kestävää raaka-ainekonseptia viljelemällä Brassica carinata -öljykasvia Uruguayssa (lue lisää seuraavalta sivulta). UPM jatkaa mahdolliseen Kotkan biojalostamoon liittyvää valmistelua ja selvitystyötä. 

1/2019 |  25

26 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

TEKSTI Saara Töyssy   KUVAT Andrés Bartet; Haastateltavat

B iopolttoaineiden etuliite ”bio” antaa mielikuvan yksinkertaisesta ratkaisusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kaikki biopolttoainei- den raaka-aineiden viljelyvaihtoehdot eivät kuitenkaan ole kestäviä tai ilmastoystävällisiä. Raaka-aineiden viljely varaa aina maata muulta toiminnalta. Riittääkö viljelymaata myös alati kasvavan väestön ruok- kimiseen? Tämä ja monet muut monimutkaiset kysymykset ovat ilmaston- muutoksen edetessä yhä tiukemman tarkkailun alla. Brassica carinata -öljykasvi vaikuttaa löytäneen täsmälleen oikean lokeron biopolt- toaineiden raaka-aineiden kestävyyslabyrintissa. Carinata-siemenen hyvälaatuinen, ihmisravinnoksi kelpaamaton öljy käytetään biopolttoaineiden tuotantoon ja kor- kealaatuinen, geenimuuntelematon proteiini karjan rehuksi. Lupaava kasvi kylvää jo ympärilleen paljon hyvää Uruguayssa UPM:n sopimusviljelijöiden talviviljelylajina. Luotettava talviviljelylaji Uruguayssa on toukokuu. Pääsato soija on korjattu pelloilta muutama viikko sitten. Tilalle on kylvetty carinataa. Koska carinata kasvaa talvella, pääviljelykauden ulko­ puolella, se voidaan kylvää samoille pelloille kuin kesän ruokaviljasadot. Tyhjäkäytöllä olevat pellot odottavat valmiina eikä niitä tarvitse valmistella erikseen. Uruguayssa pelloille kylvetään talvella yleensä maanpeittokasvia, jonka tehtävä on suojella maaperää eroosiolta. Peltoja on paikallisen lainsäädännön mukaan viljel- tävä ympäri vuoden. Tuottavassa talviviljelykäytössä, jolloin viljelylajikkeina on vehnä, ohra tai rypsi, on tyypillisesti ollut vain noin kolmannes viljelyalasta. ”Talviviljely on Uruguayssa velvollisuus, joka aiheuttaa viljelijälle työtä ja kuluja. Carinata tarjoaa uuden vaihtoehdon, joka myös tuo tuloja. Jatkuva viljely läpi tal- ven ei ainoastaan estä eroosiota, vaan se on myös yksi parhaista keinoista parantaa viljellyn maa-alan kykyä sitoa hiiltä. Kasvista korjataan talteen ainoastaan siemenet – kaikki muu jää korjuun yhteydessä peltoon. Biomassa parantaa maaperää ja siten tulevia satoja ja sitoo hiiltä niin tehdessään. Tässä kokonaisuudessa kaikki voittavat”, Oletko koskaan pitänyt kädessäsi sinapinsiemeniä? Yhtä pieniä ovat myös Brassica carinatan siemenet. Silti niihin mahtuu suuri lupaus hiilineutraalin liikenteen tulevaisuudesta. CARINATA: ILMASTOPOSITIIVISEN MUUTOKSEN SIEMEN

>>

1/2019 |  27

BRASSICA CARINATA

• Sinapinsukuisen Brassica carinata -öljykasvin on jalostanut kanadalainen yritys Agrisoma Biosciences. Kasvi on variaatio alun perin etiopialaisista kasvilajeista Brassica nigra ja Brassica oleracea. Korkea eruka- happopitoisuus tekee kasvin öljystä syömä- kelvottoman. • Sato kylvetään Uruguayssa toukokuussa ja korjataan marras-joulukuussa. Carinata kasvaa hieman alle kaksimetriseksi. Kasvi kestää hyvin pientä pakkasta ja kuivuutta, mutta pystyy myös hyödyntämään runsaan kosteuden. Viljelijät arvostavat myös sitä, ettei carinata ole herkkä tuholaisille. • Biopolttoaineiden raaka-aineeksi kasvista kerätään siemenpaloissa sijaitsevat öljypi- toiset siemenet. Puolet kustakin siemenestä, eli siemenen öljyosuus, voidaan jalostaa biopolttoaineeksi. Jäljelle jäävä proteiinipi- toinen aines toimii geenimuunteluvapaana rehuna karjalle.

UPMBiopolttoaineiden kestävyys­ asioiden päällikkö Liisa Ranta kertoo. Maanviljelijälle olennaista on sadon ja tuoton luotettavuus: cari- nata antaa kelvollisen sadon riippu- matta kasvukauden sääoloista. Myös sadon hinta määräytyy kansainväli- sen markkinan mukaan. Luotettavat lisätulot parantavat maanviljelijöi- den kykyä suunnitella asioita pitkällä tähtäimellä, investoida ja kehittää toimintaa. ”Maaperän kunnon vuoksi kierto- viljely on välttämätöntä. Samaa satoa, esimerkiksi vehnää, ei voi kasvattaa talvilajina sesongista toiseen. Kuten muitakin lajeja, myös carinataa suosi- tellaan viljeltävän noin joka toinen tai kolmas talvi”, huomauttaa Ranta.

Tehokkaita hiilinieluja On elokuu ja carinata kasvaa kohisten. Kasvaessaan se sitoo hiiltä. Koska suu- resta kasvista korjataan talteen vain siemenet, jää hiili, jota on noin puo- let kasvin biomassasta, peltoon. Osa vapautuu maatumisprosessissa takai- sin ilmakehään. Carinatan pitkä, maa- perään jäävä juuristo auttaa varastoi- maan hiiltä. Oikeat viljelymenetelmät sekä huo- lellisesti valittu viljeltävä lajike eivät ainoastaan paranna maa-alueen kykyä sitoa hiiltä vaan voivat tehdä siitä jopa hiilinegatiivisen. Tämä tarkoittaa, että jokaisella viljelykierrolla osa ilmake- hän kautta kiertävästä hiilestä sitou- tuu maaperään. Carinatan sopimus- viljelyyn onkin liitetty tähän liittyviä

LIISA RANTA

28 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

Made with FlippingBook Annual report